• Etelä-Karjalan keskussairaalan edessä olevalle paikoitusalueelle uudet liikennejärjestelyt Read more
  • Hengitystie-infektiota sairastaville sekä COVID-riskiryhmäläisille suositellaan maskin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa Read more
Etusivu » Artikkelit » Blogit » Johdon blogissa: Miksi olemme töissä?
kuva metsästä

Johdon blogissa: Miksi olemme töissä?

, ,

Haravointi, siivoaminen ja polttopuiden teko on palkitsevaa hommaa. Välillä tulee hiki ja kroppaakin voi särkeä, mutta yleensä aina ponnistusten jälkeen saa tyytyväisenä katsella, mitä on saanut aikaan. Työsuorite vastaa tavoitetta (lehdet on saatava pois nurmikolta) ja palkkio työstä on oikeudenmukainen (nurmikko on siisti). Jos työpäivän päätteeksi ei tunnu samalta, on hyvä miettiä, miksi näin on. Tehtäviin saattaa sisältyä esimerkiksi hallinnollisia toimenpiteitä, joiden yhteys omaan perustehtävään ei ole selkeä. Jos työtyytyväisyys jää toistuvasti saamatta, on taivaanrannalla tummia pilviä.

Omavaraistalouden jälkeen työn tekemisen yhteys tuotantoon ja sen seurauksena saatavaan hyvinvointiin on muuttunut vähemmän käsinkosketeltavaksi. Kun maatalousyhteiskunnassa viljelit, kasvatit, keräsit ja metsästit ahkerasti, niin sinulla oli syötävää. Ei ollut monimutkaista ymmärtää, miksi pellolle ja kasvimaalle mentiin ja mihin siellä tehtävällä työllä pyrittiin. Palkkatyö ja teollistuminen muutti tätä asetelmaa niin, että työn ja tuotannon yhteys ei ole enää samalla tavalla ilmiselvä kuin aikaisemmin.

Selkeät, saavutettavissa olevat ja mielekkäät tavoitteet lisäävät työmotivaatiota

Työn motiiveja on tutkittu kauan, koska työn merkitys yhteiskunnalle on niin olennainen. Työnantajan tavoite on hankkia ja säilyttää sellaista henkilökuntaa, että organisaation tavoitteet on mahdollisimman hyvin saavutettavissa. Mitkä sitten ovat työntekijän tavoitteet? Palkkaus, arvostus, kiinnostus alaan, työolosuhteet ja uratavoitteet ovat useimmille tärkeitä. Motivaatiotekijöiden painotukset ovat hyvin henkilökohtainen asia eikä niistä voi tehdä kovin vahvoja yleistyksiä. Kaikessa ponnistelua vaativassa tekemisessä on oltava jokin mielekäs tavoite ­─ jotain, joka motivoi tekemään. Tavoitteen pitää olla myös tosiasiallisesti saavutettavissa.

Aktiivinen keskustelu tarpeista ja odotuksista oman tekemisen suhteen lisää yhteistä ymmärrystä koko organisaation toiminnasta ja sillä on suuri merkitys työtyytyväisyydelle:

  • Onko jotain, mitä itse voisin tehdä työtyytyväisyyden lisäämiseksi?
  • Ovatko omat tavoitteeni minulle selvät ja ovatko ne linjassa työnantajan tavoitteiden kanssa?
  • Kohdistuuko tekemiseeni ristikkäisiä odotuksia?

Keskustele ja kannusta keskusteluun, älä väistä vaikeitakaan asioita. Jos kukaan muu ei aseta sinulle selkeitä tavoitteita, sinun on tehtävä se itse.  Selvitä itsellesi, millainen tehtävä sopisi sinulle parhaiten ja pyri vaikuttamaan työsi sisältöön sen mukaisesti.

Työn tulee olla mielekästä meille, jotka työtä teemme. Sen lisäksi työmme on oltava mielekästä myös kuntalaiselle. Teemmekö sellaisia asioita, jotka tuottavat arvoa asiakkaalle? Jos me jokainen joutuisimme kirjoittamaan edellisestä työpäivästämme laskun kuntalaiselle 15 minuutin tarkkuudella eriteltynä, mitä siinä lukisi? Millaisen laskun olisit itse kuntalaisen asemassa valmis maksamaan?

USA:n presidentti J.F. Kennedy kävi tutustumassa 60-luvulla NASA:n avaruustutkimuskeskukseen. Kiertokäynnin aikana hän kysyi lattiaa pyyhkivältä siivoojalta, mikä tämän tehtävä oli. Ylpeästi mies vastasi: “Me lähetämme ihmisen kuuhun.”

Meidän kaikkien on omissa tavoitteissamme hyvä huomioida samalla tavalla organisaatiomme perustehtävä ja varmistaa, että ne ovat keskenään harmoniassa.

Arto Kivelä, sisäinen tarkastaja, Eksote

Customer service