Vieraskynä: Mikä hyvinvointialueella muuttuu demokratian ja osallistumisen näkökulmasta?
Hyvinvointialueelle siirryttäessä demokratian kannalta yksi keskeinen muutos on siinä, että asukkaat itse valitsevat sote- ja pelastuspalveluista vastaavat luottamushenkilöt. Aikaisemmin kuntayhtymämallissa kunnat nimittivät edustajansa. Ensimmäiset aluevaalit käytiin tammikuussa 2022 ja Etelä-Karjalassa äänioikeutetuista vain 46,3 prosenttia käytti valtaa äänestämällä. Löytyy varmasti monta syytä siihen, miksi enemmistö eteläkarjalaisista ei päätynyt vaaliuurnille. Hyvinvointialue saattaa olla vielä uusi asia kuntalaisille ja vaalit käytiin keskellä koronapandemiaa.
Vielä emme tarkkaan tiedä, ketkä vaaliuurnilla kävivät. Kenen ääni kuului? Kuuluiko eniten sote-palveluja käyttäneiden ääni vai olivatko nämä hyväosaisten vaalit? Tämä selvinnee lopulta oikeusministeriön tekemästä vaalitutkimuksesta.
Tärkeää on joka tapauksessa huolehtia siitä, että palveluita eniten käyttävät eteläkarjalaiset saavat jatkossa äänensä kuuluviin hyvinvointialueen toiminnassa.
Laki velvoittaa tarjoamaan asukkaille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa
Parhaillaan hyvinvointialueet pohtivat, millaisia osallistumiskeinoja ne ottavat käyttöön. Vaade kehittää asukkaiden monipuolisia keinoja osallistua ja vaikuttaa on kirjattu vahvasti hyvinvointialuelakiin. Lain mukaan aluevaltuusto vastaa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Perinteisiä osallistumisen keinoja ovat erilaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja esimerkiksi mielipidekyselyt. Lakiin on kirjoitettu myös aloiteoikeus ja mahdollisuus kansanäänestykseen. Lisäksi hyvinvointialueelle tulee perustaa nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto.
Näiden edellä mainittujen lisäksi tarvitaan helppoja ja vaivattomia keinoja ilmaista oma mielipide. Tärkeää on löytää eri-ikäisille asukkaille sopivia tapoja. Toukokuussa pidettiin Ikäihmisten vaikuttamispäiviä, joissa ikäihmiset peräänkuuluttivat kasvokkaisten keskustelutilaisuuksien merkitystä. Nuorille taas voisi löytyä ketteriä digitaalisia menetelmiä mielipiteiden kartoittamiseen. Sopivat menetelmät löytyvät varmasti parhaiten kysymällä tätä asukkailta itseltään.
Viestinnällä on iso rooli siinä, että osallisuus voi toteutua
Asukkaan näkökulmasta on tärkeää löytää helposti tietoa meneillään olevista asioista ja osallistumisen mahdollisuuksista. Kun ihmiset antavat palautetta ja ideoitaan, on tärkeää kertoa, miten palautteet käsitellään. Usein mielipahaa syntyy siitä, jos ei riittävän selkeästi kerrota, miten ideoita ja toiveita hyödynnetään ja mikä niiden rooli on suhteessa päätöksentekoon.
Hyvinvointialueelle valmistellaan parhaillaan strategiaa, jossa huomioidaan myös asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategian osallisuusohjelma esittää osallistumisen tavoitteet, keinot sekä osallistumiseen liittyvän työn organisoinnin hyvinvointialueella.
Miksi asukkaiden osallisuuteen ja syvempään demokratiaan kannattaa panostaa?
Asukkaiden osallistuminen on demokratiassa itseisarvo. Hyvinvointialueilla asukkaiden osallistumisen arvo liittyy vahvasti myös siitä syntyviin merkittäviin hyötyihin asukkaille itselleen, hyvinvointialueelle ja koko yhteiskunnalle. Asukkaille hyöty syntyy muun muassa siitä, että he saavat parempia palveluja, kun palvelujen järjestäjä kuulee heidän näkökulmiaan. Hyvinvointialue puolestaan saa laajempaa ymmärrystä päätöksentekonsa tueksi kuuntelemalla erilaisia näkökulmia. Kysymys on myös pitkälti luottamuksesta. Tutkitusti osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Aluevaltuusto on keskeisessä roolissa omalla esimerkillään ja sisäisellä toimintakulttuurillaan johtamassa hyvinvointialueen demokratiakokonaisuutta. Hyvä päätöksentekoilmapiiri luottamushenkilöiden välillä sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä heijastuu myönteisesti myös asukkaisiin ja henkilöstöön.
Hyvinvointialueen toiminta on kokonaisuus, missä ihmisten väliset yhteistyösuhteet ovat keskeisessä roolissa. Osallistumisessa ja vaikuttamisessa kyse on pohjimmiltaan asukkaiden ja päättäjien vuorovaikutuksesta. Vaikka nykypäivänä kommunikoimme enemmän kuin koskaan, niin silti valitettavasti ihmisinä kohtaamme yhä harvemmin.
Hyvinvointialueella soisin kohtaamisia ja vuorovaikutusta henkilöstön, asukkaiden, viranhaltijoiden, päättäjien ja eri sidosryhmien välillä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen muutoskoordinaattori Heini Maijanen