Vaikuttavuus- ja tietojohtaja Juuso Tamminen nostaa kehitystyössä jatkuvan parantamisen keskiöön

Tervetuloa Juuso Etelä-Karjalaan! 

Juuso Tamminen valittiin joulukuussa hyvinvointialueen vaikuttavuus- ja tietojohtajan virkaan. Hän siirtyi meille kehittämisylilääkärin virasta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä ja hän aloitti työnsä 16.1.2023. 

Nimitysuutisoinnin yhteydessä nostettiin esiin Juuson vahva tausta tiedolla johtamisessa ja laaja-alainen kyvykkyys viedä eteenpäin vaikuttavuus- ja tietojohtamista. Juuso näkee omat vahvuutensa asioiden selkeyttäjänä ja kokonaisuuden hahmottajana: –Dialogin kautta, keskusteluja fasilitoiden muodostamme yhteisen kokonaiskuvan. Vaikuttavuus saadaan poimittua esille, kun keskitytään oppimaan ja ymmärtämään, mikä on potilaalle tai asiakkaalle arvokasta.

Vaikuttavuus- ja tietojohtajan virkaan tuli hyvinvointialueen johtajien haussa kaikista eniten hakemuksia, peräti 19 kpl. Mistä arvelet näin suuren kiinnostuksen johtuneen? 

– Tämä on aivan uudenlainen kokonaisuus, jossa yhdistyy sekä kehittämisen että talouden näkökulmat. En muista nähneeni vastaavaa komboa aiemmin. Kiinnostuin työpaikkailmoituksen raikkaasta otteesta ja pohdin, tulisiko toista yhtä innostavaa työpaikkaa eteen. Soitin Sallylle ja hänen ajatuksensa, visio ja näkemys, miten organisaation tulisi toimia, vahvistivat päätöksen hakemuksen lähettämisestä, muistelee Juuso. 

Vaikuttavuus- ja tietojohtaja vastaa hyvinvointialueen vaikuttavuusperusteisen toiminnan, tiedolla johtamisen kokonaisuuden ja strategisen ylätason taloudensuunnittelun tehtävistä. Hän vastaa myös kehittämistoiminnan ja hankkeiden ylätason koordinoinnista siten, että ne ovat hyvinvointialuestrategian mukaisia ja sitä tukevia. Tehtävän ytimessä on arvioida ja kehittää väestön palvelutarpeeseen vastaavia malleja substanssijohtajien kanssa, jossa taloudellisia reunaehtoja toteutetaan kuitenkin asiakkaalle mitattavia hyötyjä tarjoten.  

Juuso kertoo työn käynnistyneen saman tien tänne tulemisen jälkeen. Oman tiimin väki on jo osoittautunut huippuammattilaisiksi, ja johtoryhmä on löytänyt yhteisen sävelen. Ja suunnitelmat siirtyvät hiljalleen tekemiseksi. Hän odottaa tulevalta kehittämistoimien linjaamista ja fokusoituneempaa tekemistä. 

–Täällä Etelä-Karjalassa on hyvä pohja jatkaa kehittämistyötä verrattuna sirpalemaakuntiin. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä on jo yksi kokonaisuus, ja näin kehittäminen on suoraviivaisempaa. Tietoa pystytään hyödyntämään johtamisen tukena. Olennaista on kuunteleva ote ja seuranta lähtevätkö asiat muuttumaan haluttuun suuntaan. 

–Toivon myös, että kehittämistyön virtausta saadaan nopeammaksi. Näin kehittämistyössä arvoa tuottava aika käytetään mahdollisimman hyvin. Pitkien kehittämishankkeiden sijaan kehittämisen pitää kohdentua jatkuvaan parantamiseen ja selkeästi kohdennettujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Tällöin muutokset ovat selkeämmin hahmotettavissa, ja mielenkiinto parantamiseen säilyy. Kehittämisen tulosten arviointi on parempaa, kun tulokset ovat nopeammin nähtävissä, linjaa Juuso. 

Myös Juuso kehuu hyvinvointialuestrategiaa. –Tykkään. Yhteen kuvaan on selkeästi tiivistetty konkreettiset asiat, joista voimme lähteä rakentamaan ja ideoimaan mitä ne tarkoittavat tosielämässä, mitä lähdetään tekemään ja miten tekemistä mitataan. Strategiasta saadaan suunta, kehuu Juuso.

Lappeenranta on Juusolle entuudestaan tuttu, sillä hänen ensimmäinen työpaikkansa oli toimia täällä puoli vuotta anestesialääkärinä 2000-luvun alussa. Lisäksi täältä löytyy sukulaisia. Koti on nyt arkisin Lappeenrannassa ja muutoin Kuopiossa. 

Juuso on lääketieteen lisensiaatti sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri. Lisäksi hänellä on Aalto-yliopiston EMBA-johtamiskoulutuksen tutkinto. Hän kertoo kiinnostuneensa laadusta ja asioiden parantamisesta anestesialääkärinä työskennellessään potilasturvallisuuden kautta. Anestesialääkärin työ leikkaussalissa on tiimin johtamista. Kuten leikkaussalissa, myös muussa johtamisessa tärkeät ohjenuorat ovat yhteinen jaettu tilannekuva, avoin viestintä ja toisten tukeminen. Kehittämisylilääkärinä hän näki, että kehittämistyön kautta työntekijät pystyvät parantamaan omaa työtään, asiakkaiden kanssa tehtävä työ helpottuu ja lopputuloksena saadaan aikaan vaikuttavia palveluita.

– Paras lopputulos saavutetaan johtamisen kautta ja nimenomaan yhteistyön johtamisen kautta. Laatu sote-palveluissa on johtamisen tulosta: tiimit tekevät tulokset. Johtoryhmätyöskentelyyn on sovellettavissa täsmälleen samat asiat, päättää Juuso. 

Kiitos Juusolle haastattelusta ja toivotamme hänelle lämpimästi menestystä työssään!