• Kiirehdi varaamaan influessarokotusaika tai tarkista, miten saat rokotuksen ilman ajanvarausta Read more
  • Hengitystie-infektiota sairastaville sekä COVID-riskiryhmäläisille suositellaan maskin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa Read more
Etusivu » Artikkelit » Yleinen » Merja Heinonen, sosiaalityön johtaja

Merja Heinonen, sosiaalityön johtaja

Merja Heinonen siirtyi hyvinvointialueen sosiaalityön johtajaksi

Tumma lyhythiuksinen silmälasit omaava nainen hymyilee istuen työpöytänsä ääressä, päällään hänellä on punainen nahkatakki ja musta paita, taustalla ikkunasta avautuu talvinen maisema.

Onnittelut Merjalle uudesta toimenkuvasta ja vastuualueesta! Merja Heinonen valittiin joulukuussa hyvinvointialueen sosiaalityön johtajan virkaan ja hän otti vastuulleen uuden toimenkuvan vuodenvaihteessa.

Sosiaalityön johtaja toimii hyvinvointialueen sosiaalityön ylimpänä viranhaltijana ja hänen esihenkilönsä on sosiaalipalvelun toimialuejohtaja Anu Koivumäki. Merja toimi aiemmin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajana, joten siirtymä uusiin tehtäviin ei ole ollut suuren suuri.

Merja on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskennellyt yli 30 vuotta sosiaalityön eri tehtävissä Etelä-Karjalassa. Hän oli työstämässä siis jo Eksoten perustamisen suunnitelmiakin. Työuraan on kuulunut tärkeää perustyötä mm. lastensuojelun ja toimeentulotuen parissa ja yli 15 vuotta esimies- ja johtotehtävissä. Omilta silloisilta esimiehiltään ja työympäristöstä saatu kannustus rohkaisi hakemaan ensimmäisiin johdon tehtäviin. Ja työtehtävät ovat houkuttaneet kouluttautumaan lisää johtamisen saralla. Perustyössä saatu asiakasymmärrys on ollut hyvä pohja myös johtamiseen. – Paras oppi tähän työhön on tullut asiakkaiden myötä. Tärkeää on ollut, ja on edelleenkin, säilyttää myös ymmärrys asiakkaiden ja potilaiden tilanteesta, painottaa Merja.

Merjan virka on yksi kolmesta uudesta hyvinvointialueen professiojohtajan virasta, joita ovat johtajaylilääkärin, hoitotyön johtajan ja sosiaalityön johtajan virat. He toimivat hyvinvointialueen johtoryhmässä ja ovat keskenään läheisiä työpareja. Toimenkuviin kuuluu edistää laaja-alaisesti palvelutuotannon välistä toiminnallista integraatiota sekä eri ammattiryhmien välistä prosessi-integraatiota mm. vastaamalla potilaan ja asiakkaan palvelupolkujen kehittämisestä (yli toimialueiden rakentuva prosessiorganisaatio) väestön erilaiset tarpeet yhteensovittaen.

Vuodenvaihteessa hyvinvointialueen johtoryhmäläisten työ käynnistyi vauhdikkaasti, kun laaja-alaiset työryhmätyöskentelyt käynnistyivät. Merjan omaa työtä on helpottanut, että verkostot ovat valmiina ja työ pitkälti tuttua. Yhteistyö muiden professiojohtajien rinnalla on uutta ja erityisen sytyttävää.

– Sosiaalityön johtajan toimenkuva on uusi, vastaavaa tehtävää ei ole aiemmin ollut. Tehtävänkuva kirkastuu työn myötä, mutta jo nyt olen hyvin innostunut siitä. Työskentely yhdessä toisten professiojohtajien sekä muiden johtoryhmäläisten kanssa on mukaansatempaavaa. Yhdessä saamme tehtyä paljon hyvää, iloitsee Merja.

– Näen tärkeänä paikallistasolla soteasioiden integroinnin ja sosiaalityön vahvistamisen terveydenhoidon rinnalle. Olen nyt aiempaa tiiviimmin terveyspalveluiden työryhmissä mukana. Myös kansallisella tasolla verkostoituminen on alkanut. Tapaamme ensi viikolla muiden hyvinvointialueiden sosiaalityön johtajien kanssa, Merja kertoo.

Koska Merjalla on hyvä tuntuma menneeseen, niin mitä tietämäänsä hyvää hän säilyttäisi Eksoten ajalta? – Tietynlainen edelläkävijyys on ollut meidän valttimme aiemmin ja se on sitä nytkin. Olemme tehneet hyvää kehittämistyötä ja integraatiota jo ihan käytännön tasolla aiemminkin. Vaalisin hyviä käytäntöjä, mutta toki kehittämistä tarvitaan edelleen. Olemme saaneet valtakunnallisesti tunnustusta hyvin tehdystä sosiaalityöstä mm. lastensuojelun ja vammaispalvelun alalla, tähdentää Merja.

Muiden johtoryhmäläisten tapaan myös Merja kertoo hyvinvointialueen strategian innostavuudesta.

– Ihmisläheisyys nousee erityisesti esille. Henkilökohtaisesti arvostan asiakkaan ja potilaan näkökulman esiintuontia. Yhteen kootussa strategiakuvassa on kaikki olennainen, kuten luottamus ja vastuu. Inhimillinen kohtaaminen asiakkaan ja potilaan kanssa on äärimmäisen tärkeää, painottaa Merja.

– Tulevaisuudessa on tärkeää ja olennaista muuttuvaan palvelutarpeeseen vastaaminen. Palveluiden tulee vastata tarvetta ja olla vaikuttavia. Sosiaalityön vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää. Asioita on tehtävä eri tavalla, koska yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu. Tästä syystä palveluita täytyy uudistaa, uudistamisen vaatimus tässä ajassa on selkeä, linjaa Merja. 

– Tulevaisuuden haasteita on ammattitaitoisen henkilöstön saaminen ja että hyvinvointialueelta löytyy henkilöstön suhteen veto- ja pitovoimaa. Motivoitunut henkilöstö on merkittävä voimavara työn tekemisessä, toteaa Merja.

Merjan vahvuudet löytyvät sosiaalityön tuntemuksesta ja kokemuksesta sekä rauhallisesta persoonasta. Hänestä välittyy keskustelukumppaniaan arvostava ote ja vuorovaikutus on mutkatonta. – Olen aina ajatellut, että olemme tasavertaisia työntekijöitä kaikki nimikkeestä riippumatta, Merja kertoo.

Monen muun johtoryhmäläisen tapaan Merjakin on juuriltaan eteläkarjalainen. Arkipäivät kuluvat Lappeenrannassa, mutta vapaa-aika pääosin syntymäkunnassa Rautjärven Simpeleellä luonnossa liikkuen ja siellä vapaa-ajan asunnolla aikaa viettäen tai sitten Savon suunnalla eräilyä opetellen. Aikuistuneet lapset asuvat tällä hetkellä Kuopiossa. Luontoharrastuksessa kaverina hänellä kulkee espanjanvesikoira Roxy. Mielenkiintoista olisi jututtaa Merjaa myös haastattelussa esiin nousseesta valokuvausharrastuksesta ja antiikin keräilystäkin, mutta tällä kertaa päätämme utelut tähän.  

Kiitos Merjalle keskustelusta ja toivotamme hänelle lämpimästi menestystä sosiaalityön johtajana!

Customer service