Yhtenä viimeisimmistä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtoryhmästä haastatellaan viestintäpäällikkö Minna Hellettä. Minnalla on vastuullaan yhteensä kuuden henkilön viestintätiimi ja hänen esihenkilönään toimii hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Viestinnästä virtaa saava aktiivinen Minna on ehtinyt opiskella niin viestinnän kuin sosiaalialan tutkinnot. Hän on työskennellyt media-alalla ja mainostoimistossa, mutta myös lastensuojelussa sosiaalialalla sekä varhaiskasvatuksessa. Minna toteaakin, että koulutukset kyllä tukevat toisiaan.
Viestintäpäällikkö vastaa hyvinvointialueen viestinnän strategisesta ja operatiivisesta suunnittelusta, kehittämisestä sekä toteutuksen organisoinnista. Hän johtaa viestintäyksikköä, joka koordinoi, seuraa ja kehittää sisäisen ja ulkoisen viestinnän toteuttamista.
Hyvinvointialueen viestinnän keskeisiä tehtäviä ovat työyhteisöviestintä, asiakas-, potilas- ja asukasviestintä, sidosryhmäviestintä, onnettomuus- ja turvallisuusviestintä, päätösviestintä sekä valmiusviestintä. Pelastusviranomaistehtäviin liittyvästä turvallisuusviestinnästä ja muusta viranomaisviestinnästä vastaa pelastusviranomainen osana normaali-, häiriö- ja poikkeusolosuhteiden aikaista toimintaansa.
Heitän Minnalle heti haastattelun alkuun pähkinän pureksittavaksi: Mitä viestintä on?
–Heititpä laajan kysymyksen vastattavaksi, Minna naurahtaa.
–Viestintä on osa kaikkea toimintaamme ja päätöksentekoa. Hyvinvointialueena viestimme palveluistamme ja toiminnastamme. Aktiivisella ja ennakoivalla viestinnällä voimme vahvistaa asukkaiden tietoja ja taitoja hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Näin voimme lisätä asiakkaidemme kykyä huolehtia itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi sekä äkillisissä tilanteissa. Neuvomme, ohjaamme sekä tiedotamme ajankohtaisista asioista eri kanavissa.
–Jospa lähtisinkin siitä, mihin viestinnässä keskitymme ja mitä asioita kehitämme. Asiakaslähtöisyyden ja organisaatiokulttuurin kehittäminen ovat isoja kokonaisuuksia.
–Viestinnän tärkeä tehtävä on toimia tiedon välittäjänä. Kun tiedämme mitä alueen asukkaille kuuluu ja miten voimme vuorovaikutuksen mahdollistajana toimia, voimme vastata tiedonjanoon. Viestinnän tehtävä on myös ylläpitää toimintaa ja turvallisuutta. Teemme viestintää kohderyhmät huomioiden ja pyrimme siihen, että kaikki voivat osallistua viestintään. Kanavat ja viestin muoto valitaan sen mukaan.
–Meillä on väestössä monenlaisia erityisryhmiä. On pohdittava, miten jokainen tulee huomioiduksi ja miten tieto on tasapuolisesti saavutettavissa, jotta kaikki saavat tarvitsemansa tiedon. Tarvitsemme lisäksi jatkuvaa palautetta asiakkailtamme, jotta pystymme kehittämään viestintäämme ja toimintaamme entistä paremmaksi, kertoo Minna.
Millaista työtä viestintäpäällikkö tekee?
–Työ on hyvin monipuolista ja vaihtelee kauaskatseisista koko organisaation kattavista pitkän aikavälin suunnitelmista aina päivittäiseen viestintään liittyviin pienten asioiden ratkaisuihin, kuten vaikka sosiaalisen median tekstien kirjoittamiseen ja kuvien valintaan.
–Viestintätyötä ei tehdä yksin. Tarvitsemme mukaan paitsi oman organisaation väkeä niin myös muita yhteiskunnan toimijoita kumppaneiksi, kuten kuntia, kouluja ja järjestöjä. Näin voimme yhdessä huolehtia eteläkarjalaisten asukkaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Korona-aika yhdisti tällä alueella tekemään yhteistyötä laajemminkin.
–Viestintä ei myöskään yksin ylläpidä mainetta ja brändiä. Meistä jokainen viestii. Jokainen työntekijä on tärkeä tiedon välittäjä asiakkaalle ja asiakkaan suunnasta organisaatiolle. Hyvinvointialue tehdään todeksi jokaisessa asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa, muistuttaa Minna.
Mikä oli suurin muutos Eksoten muuttuessa hyvinvointialueeksi?
–Hyvinvointialueena toimimisessa korostuu yhteistyön ja yhdessä tekemisen merkitys. Tämä velvoite tulee jo ihan hyvinvointialuelaista. Verkostojen kanssa toimiminenkin on laajempaa. Eksotekin teki jo monipuolista yhteistyötä muun muassa kuntien kanssa – nyt osallisuus ja yhdessä tekeminen on silläkin saralla tavoitteellisempaa. Olemme myös aiempaakin avoimempia. Erilaisten vuorovaikutteisten osallisuuden keinojen kautta eteläkarjalaiset voivat olla mukana yhteisen hyvinvointialueemme toiminnassa ja kehittämisessä. Esimerkiksi palvelustrategian valmisteluun saimme valtavasti asiakkaiden ajatuksia mukaan kyselyn avulla. Näistä vastauksista saimme tietoa mitä asioita eteläkarjalaiset pitävät tärkeinä palveluiden kannalta.
–Muiden hyvinvointialueiden vertaistuki on myös ollut suureksi avuksi. Muutosvaihe on teettänyt paljon viestinnällistä työtä koko viestintätiimille, henkäisee Minna.
Kerropa vielä tähän lopuksi, miten vietät vapaa-aikaasi?
–Vapaa-aika pyörii pitkälti lasten harrastusten sekä sirkuksen ja partion ympärillä. Parhaimmat ja rentouttavimmat kokemukset saan luonnossa liikkumisesta. Tämän kevään yksi huippuhetkistä oli Pallastunturin laelle kiipeäminen ja siellä se hetki, kun kaikki avartui silmien eteen. Se oli ihan parasta siihen hetkeen!
Kiitos Minna haastattelusta! Iloista ja luontoelämyksiä sisältävää kesää sinulle! Toivotamme menestystä hyvinvointialueen viestinnän luotsaamisessa.