Suomi lähettää yhteensä 48 pelastustyöntekijää Portugaliin auttamaan maastopalojen hallinnassa. Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta matkaan lähtee kymmenen pelastustyöntekijää. Pelastustyöntekijät lähtevät Portugaliin kahdessa erässä kahdeksi viikoksi kerrallaan. Ensimmäinen erä pelastajia lähti elokuun puolivälissä ja toinen syyskuun alussa.
Portugalin avunpyyntöön vastataan valmiussiirrolla lähettämällä pelastushenkilöstöä tukemaan paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa. Päätöksen osallistumisesta on tehnyt sisäministeriö.
Vuosi 2023 on toinen vuosi, jolloin apua maastopalojen hallintaan on suunniteltu jo etukäteen kansainvälisellä tasolla. Kesällä 2022 Kreikan maastopaloja lähti sammuttamaan noin 50 suomalaista pelastustoimen päätoimista henkilöä sekä sopimuspalokunnan jäsentä. Lähtijöitä oli tuolloinkin mukana myös Etelä-Karjalasta.
– Sisäministeriön päätöksellä lähdemme työtehtävälle Portugaliin, vastaavasti kuin viime vuonna Kreikkaan. Pelastusopisto vastaa valmiussiirtoon liittyvästä kouluttamisesta, ja kaikki lähtijät ovat koulutuksen käyneet, kertoo palomestari Joni Mänttäri Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Mänttäri on itse lähdössä Portugaliin syyskuun alussa.
Valmiussiirtoon osallistuva henkilöstö on Itä- ja Kaakkois-Suomen maastopalomuodostelman (FI GFFF-V) henkilöstöä. Muodostelman hankkeen toteuttamisesta vastaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Joni Mänttäri toimii hankkeen projektipäällikkönä.
Pelastustyöntekijät mukana kaksi viikkoa kerrallaan Portugalin paloalueilla
Toiminta Portugalissa kestää Suomen osalta yhden kuukauden. Yhteensä Suomesta Portugaliin lähtee 48 pelastustyöntekijää Etelä- ja Pohjois-Karjalasta, Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Kymenlaaksosta. Kukin pelastustyöntekijä on mukana noin kahden viikon jakson. Ensimmäinen erä palaa kotimaahan syyskuun alussa, jolloin toinen erä saapuu paikalle.
EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Kreikassa ja Ranskassa. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista eri EU:n jäsenmaista.
Oppia ja kokemusta saadaan samalla kun autetaan ja tehdään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa
Valmiussiirtojen yhtenä tavoitteena on saada kokemusta ja oppia maastopalojen sammuttamisen taktiikasta, tekniikasta ja varusteista.
– Kokemuksen kartuttaminen ja oppiminen omalta alalta sekä eri kansallisuuksien ja ihmisten kanssa yhdessä toimiminen ovat syitä, miksi lähden mukaan, kertoo Mänttäri.
Mänttäri kertoo lähtevänsä Portugaliin avoimin mielin. Turvallisuuden suhteen pitää olla tarkkana – ohjeita noudattamalla kaikki menee hyvin. Työkielenä alueella käytetään englantia, jota kaikki osaavat tarvittavasti. Oman työporukan kanssa toki käytetään omaa kieltä.
– Imuroin kaiken tiedon ja opin, mitä sieltä on saatavissa. Tarkoitus on hyödyntää oppeja ja kehittää omaa toimintaa myöhemmin Suomessa. Maastopalot lisääntyvät ilmastonmuutoksen takia myös pohjoisessa ja on tärkeä osata reagoida ammatillisesti oikein joka tilanteessa. Tältäkin kannalta matkasta on varmasti hyötyä sen lisäksi, että voimme omalla työllämme auttaa portugalilaisia kollegoja vaikeassa ja vakavassa tilanteessa.
Maasto ja ilmasto ovat Portugalissa hyvin erilaisia kuin Suomessa. Paloja on paljon, ja ne leviävät hyvin nopeasti kuivassa ilmastossa. Kuivuus ja meri-ilmasto aiheuttavat omat haasteensa, samoin osin vuoristoinen maasto ja tuuliset olosuhteet kuumuuden ja kuivuuden lisäksi.
– Mukaan Portugaliin otamme omat henkilökohtaiset suojavarusteet kuten moottoroidut hengityssuojaimet ja maastopaloihin tarkoitetut kevytpaloasut, joiden lämpörasitus on pienempi, kertoo Mänttäri.
Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.
Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.
