Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli talousarvion 2024 valmistelutilannetta kokouksessaan 8.11. Ensi vuoden rahoitus on 569 miljoonaa euroa, mikä on selkeästi vähemmän kuin kuluvan vuoden 2023 arvioidut käyttötalousmenot, 586 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle osoitettu rahoitus on näin ollen 17 miljoonaa euroa pienempi suhteessa hyvinvointialueen vuoden 2023 kustannustasoon.
Rahoituslaskelmat ovat valtakunnan tasolla tarkentuneet vielä lokakuussa, minkä seurauksena Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rahoituspohja pieneni vuosille 2023–2024 yhteensä noin 5 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion valmistelun käynnistämisvaiheessa pohjana olleeseen laskelmaan Etelä-Karjalan rahoituksesta.
Talousarviovalmistelussaan Etelä-Karjalan hyvinvointialue on tällä hetkellä tilanteessa, jossa näyttää, että ensi vuoden talousarvio laaditaan noin 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä on samaa suuruusluokkaa tätä vuotta koskevan ennusteen kanssa.
Suunniteltuun talousarvioon pääseminen vuonna 2024 edellyttää hyvinvointialueelta merkittäviä sopeutustoimia, joita talousarvion tämänhetkisessä valmistelutilanteessa on noin 20 miljoonan euron edestä. Sopeutustarve edelleen vuosille 2025 ja 2026 on yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Rahoituslaki edellyttää, että hyvinvointialueen alijäämäkertymät tulee olla kaikin osin katettu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Talousarvion ja taloussuunnittelukauden sopeutusvaatimukset tarkoittavat väistämättä muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia myös henkilöstön tehtävänkuviin sekä muihin palvelussuhde-ehtoihin. Tästä syystä aluehallitus päätti käynnistää lain vaatimalla tavalla koko hyvinvointialueen organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintamenettely ei kuitenkaan tähtää henkilöstövähennyksiin.
Sopeutustoimia palveluja kehittämällä
Merkittävimpiä haasteita tulevan talousarviokauden aikana ovat voimakkaasti ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvu, hyvinvointialueen vanha kiinteistökanta, kiinteistötekniikka ja –kustannukset sekä epätarkoituksenmukaisen kalliit ulkoistukset ja ostopalvelut.
Toiminnan ja talouden tuottavuus ja sopeuttamisohjelma 2023–2026 sisältää sopeuttamiseen tähtäävinä toimenpiteinä muun muassa palveluhäiriöiden tunnistamisen ja niiden korjaamistoimenpiteet, palvelupolkujen ja -prosessien sekä liikkuvien ja digitaalisten palvelujen kehittämisen. Ohjelma sisältää myös mahdollisuuksien mukaan kalliista ostopalvelusopimuksista irtautumisia sekä maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä ja sopeutuksia toimipisteverkostoon. Toimipisteverkoston konkreettisia linjauksia tullaan käsittelemään lähikuukausien aikana tarkemmin, kun palveluverkkovalmistelu etenee kohti ensi vuoden alkupuoliskolla aluevaltuustolle päätöksentekoon valmisteltavaa palveluverkkopäätöstä. Viimesijaisina sopeutustoimenpiteinä ovat toiminnan ja palvelutuotannon supistamiset.
Riskinä autonomian menettäminen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on ollut rahoituspohjaltaan jo aloitusvuotena alimitoitettu suhteessa alueen lakisääteisten palveluiden edellyttämään rahoitustasoon. Riski siitä, että rahoituslakiin perustuvaa taloussuunnittelukauden tasapainoa ei saavuteta, on merkittävä. Tilanne edellyttää sekä päätöksentekijöiltä että muutosten johtamiselta toistuvaa onnistumista.
Lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyvä kehitys on omiaan luomaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle jo vuoden 2024 aikana olosuhteet, joissa hyvinvointialue joutuu käynnistämään ainakin lisälainanottovaltuusneuvottelut ministeriön kanssa, minkä seurauksena hyvinvointialue voidaan asettaa arviointimenettelyyn.
– Arviointimenettelyssä on riski alueen autonomian menettämiseen. Tätä kehitystä vastaan teemme nyt hartiavoimin töitä, sillä uskomme, että eteläkarjalaisten parhaan edun mukaisia sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen päätöksiä tehdään jatkossakin tällä alueella itse, toteaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
