Hyvinvointialueet ovat vasta selvinneet ensimmäisestä vuodesta soten pitkien synnytystuskien jälkeen, kun järjestelmää ollaan jo radikaalisti muuttamassa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman työryhmän tekemät ja viime viikolla julkaisemat sairaalaselvitykset ovat hämmentävää luettavaa.
Hyvinvointialueilta vaadittujen valtavien säästöjen lisäksi selvitys lisää epävarmuutta keskussairaalojen tulevaisuudesta. Maakunnan keskussairaalan ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä ja leikkaustoimintaa tarjoavan keskussairaalan rooli selvityksen radikaaleimmassa vaihtoehdossa vuoden 2028 jälkeen on epäselvä.
−Rahoituksen valuvikoja ja rekrytointihaasteita ei selätetä laittamalla taas kaikki uusiksi. Tämän mittaluokan reformin esittely heti uudistuksen alkumetreillä syö uskottavuutta niin terveydenhuollon henkilöstön, elinkeinoelämän kuin alueen asukkaiden keskuudessa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) johtaja Sally Leskinen kritisoi.
Jo nyt tempoilevat esitykset ovat aiheuttaneet levottomuutta henkilöstössä. On varteenotettava riski, että epävarmuuden jatkuessa osaava henkilöstö äänestää jaloillaan ennen kuin lopullisia päätöksiä on tehty. Tämä voi rapauttaa myös perusterveydenhuoltoa, jolloin suunnitelluilla ratkaisuilla olisi päinvastainen vaikutus kuin asetetun työryhmän tavoite oli.
Liikaa riskejä
Etelä-Karjala on kohdannut väestön ikääntymisen ensimmäisten joukossa Suomessa ja on ratkonut ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvua edelläkävijänä. Etelä-Karjalassa lähes joka viides henkilö on täyttänyt 70 vuotta. Päivystyksen tarvitsijoita on paljon.
Samoin esitetyt muutokset voisivat olla kohtalokkaita esimerkiksi vaativissa synnytystilanteissa.
−On vaikea nähdä miten suunnitelma toisi säästöjä, sillä akuuttisairaala maksaisi edelleen. Ympärivuorokautisen toiminnan lopettamisesta saatavat säästöt sulavat jo siihen, että samalla vaaditaan merkittävä lisäys ambulansseihin ja ensihoitoon, jotta päivystyksen siirtokuljetukset saadaan toteutettua. Puhumattakaan vastaanottavien yksiköiden tila- ja henkilöstöresurssien lisäystarpeesta, Leskinen toteaa.
Leskinen muistuttaa, että STM:n työryhmän suunnitelmista puuttuvat euromääräiset vaikutusten arvioinnit.
Löytyykö katetta aiemmille puheille?
Etelä-Karjala on kärsinyt myös viime aikojen geopoliittisesta tilanteesta. Venäjän käynnistämä sota Ukrainaa vastaan, talouspakotteet ja rajan sulkeutuminen ovat rapauttaneet alueen yritystoiminnan aiempia edellytyksiä.
−Siinä missä valtio toisessa kohtaa vakuuttaa valmiuttaan auttaa itärajan kuntia, toisessa kohtaa lyödään lisää elinvoimauhkia, Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden kritisoi.
−Varautumis- ja valmiusasiat ovat paljon keskusteluissa Suomessa, etenkin rajan läheisyydessä . Asian käsittelyssä on noussut esiin myös keskeisisiä, kriittisiin maanpuolustuksellisiin olosuhteisiin liittyviä kehittämistarpeita. Sairaalaverkkoasiassa ne tuntuvat kuitenkin unohtuvan, Lappeenrannan vs. kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen toteaa.
Suomi korostaa vahvojen ulkorajojen merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Vahvat ulkorajat edellyttävät myös vahvoja alueita, joita ei tule valtion toimilla näissä olosuhteissa heikentää.
Merkittävä elinvoimakysymys
Etelä-Karjalan maakunnassa on paljon merkittävää ja kehittyvää vientiteollisuutta. Toimiva päivystyssairaala luo turvallisuutta, jota suurteollisuus edellyttää. Jos täällä ei ole riittäviä palveluja, on riski, että pörssiyritykset pohtivat entistä kriittisemmin sijoittumistaan ja investointejaan.
−Sairaalaverkon ja terveydenhoitopalveluiden mahdollisesti tapahtuva karsiminen olisi kova isku alueelle ja sen elinvoimalle, maakuntajohtaja Satu Sikanen painottaa.
Jos maakunnan yksi tärkein työllistäjä rampautuu, myös muiden alojen vetovoima laskee, kun perheiden työnsaanti vaikeutuu eikä ammattikorkeakoulu saa hoitajakoulutukselleen työelämän tukea.
Etelä-Karjalalla on merkittävä rooli valtakunnallisesti. Alueen kuihduttaminen ei ole Suomen etu.
Päivystyssairaalan menetys olisi Etelä-Karjalassa lumipalloefektin alku.
Ratkaisuja ei tule tehdä ainakaan ennen kattavia vaikutusten arviointeja.
Lisätietoja kannanoton tekijöiltä:
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen, p. 040 638 6436, [email protected]
Etelä-Karjalan liitto, maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400661318, [email protected]
Lappeenrannan vs. kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen, p. 040 624 1422, [email protected]
Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden, p. 020 617 2200, [email protected]