Miksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue puhuu siitä ja yrittää innostaa kuntia mukaan, hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen?
Etelä-Karjalassa on viime vuosina tuotu esiin tarve löytää ratkaisuja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Päihteidenkäyttö ja mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet, koulujen voimavarat tukea lapsia, joilla ilmenee erilaisia haasteita, ovat riittämättömät. Myös vanhemmuuden kysymyksiin tarvitaan aiempaa enemmän tukea.
Ratkaisuksi on helppo esittää lastensuojelun, sosiaalipalveluiden, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tai muun viranomaistoiminnan ja koulujen resurssien lisäämistä, mutta pelkän oireen hoitaminen, usein kuitenkin riittämättömästi, ei ole kestävä eikä edes mahdollinen ratkaisu. On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen, Etelä-Karjalaan sopiva malli, jolla voimme jokainen osaltamme omassa roolissamme vanhempana, viranomaisena tai lapsen ja nuoren elämässä vaikuttavana ammattilaisena varmistaa, että lapset ja nuoret saavat Etelä-Karjalassa turvallisen kasvuympäristön ja parhaat eväät hyvään elämään. Lähtökohta mallille on se, että emme jätä nuoren vastuulle valintaa päihteiden käytöstä tai käyttämättömyydestä, vaan aikuiset eri rooleissaan huolehtivat siitä, ettei päihteiden käyttö ole alaikäiselle valinta lainkaan.
Islannin mallista on näyttöön perustuvaa vaikuttavuustietoa yli 20 vuoden ajalta lasten ja nuorten päihteidenkäytön ja siihen liittyvien lieveilmiöiden merkittävästä vähentymisestä, perheiden kasvatusvastuiden lisääntymisestä ja kuntien, koulujen, viranomaistahojen ja perheiden yhteistyön tiivistymisestä. Mallissa hienoa erityisesti on se, että kaikki lasten ja nuorten ympärillä olevat aikuiset osallistuvat toteutukseen. Vastuuta kannetaan perheiden, kuntien, koulujen, viranomaisten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden voimin ja viime vuosina yhä enemmän lapsia ja nuoria kuunnellen ja osallistaen. Toki Islannissa lapset ja nuoret eivät tiedä minkään mallin alaisena kasvavansa, eikä yksittäinen malli ratkaise kaikkia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tarpeita.
Islannin malli suoraan ei ole suoraan Suomeen kopioitavissa, eikä sellaisenaan sovellu meillä Etelä-Karjalassakaan käytteenotettavaksi. Islannissa on kuitenkin pitkän ajan seurannassa ja laajasti tietoa keräämällä tunnistettu tietyt pääperiaatteet, jotka näyttöön perustuen ovat vaikuttavia lasten ja nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi ja kasvuympäristön muokkaamiseksi turvalliseksi.
Kuka Etelä-Karjalan mallin toteuttamisesta vastaisi? Miten vastuut hyvinvointialueen ja kuntien kanssa jakaantuisivat?
Mikäli Etelä-Karjalassa lähdetään tällaista mallia edistämään, vastuuta kantamaan tarvitaan kaikkia. Suurimmat, myös talousarvioissa näkyvät vastuut kohdistuvat kuntiin ja hyvinvointialueelle – tarvitaan konkreettisia tekoja ja panostuksia lasten ja nuorten arkeen, kouluympäristöön, vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja vanhempien tukemiseen. Mukaan tarvitaan kuitenkin järjestöjä ja laajasti kolmatta sektoria, harrastustoimijoita ja ennen kaikkea vanhempia toimimaan yhteisönä ja yhteisesti.
Miksi hyvinvointialueen edustajat ja kuntatoimijat ovat lähdössä työmatkalle Islantiin maaliskuussa? Ja miksi aiheesta järjestetään myös seminaari?
Maakunnan kokoinen yhteistyö olisi vaikuttavin tapa tosiasiallisesti saada oikeita asioita tapahtumaan. Tavoitteena tulisi olla, että ponnistus lasten ja nuorten eteen tehdään pitkäjänteisesti ja kaikki toimijat yhdessä, sillä yksin kenenkään toimijan ponnistukset eivät riitä näkyvään muutokseen. Sitoutuminen muutokseen on myös taloudellisesti suuri satsaus, johon yksikään toimija ei lähde ilman riittävää ymmärrystä ja kokonaiskuvaa vaadittavista toimista ja sitoumuksista. Päätöksenteon tulee perustua riittävään tietoon ja ymmärrykseen; yhteisellä seminaarilla 8.3.2024 (tilaisuus striimataan kaikkien eteläkarjalaisten seurattavaksi) ja kohdennetusti tietoa vielä kansainvälisessä kongressissa syventäen haetaan riittävää tiedollista ja tahdollista pohjaa merkittävälle päätökselle.
Milloin Islannin mallin käyttöönotosta päätetään?
Islannin mallin periaatteista jatkokehitettävästä Etelä-Karjalan mallista keskustellaan toukokuussa 2024 hyvinvointialueen ja kuntien välisissä kuntaneuvotteluissa. Päätös yhteisestä sitoutumisesta edistää laaja-alaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä tulee tehdä näiden neuvottelujen tuloksena, mikäli toimenpiteisiin tarvittavat resurssit voidaan huomioida kaikkien toimijoiden talousarviovalmistelussa syksyn aikana.
Maakunnan kokoinen yhteistyö olisi vaikuttavin tapa tosiasiallisesti saada oikeita asioita tapahtumaan.