Etelä-Karjalan keskussairaalan munuaisyksikössä on jo vuosia tehty töitä kotidialyysihoidon lisäämiseksi. Suomen Munuaistautirekisterin mukaan vuoden 2022 lopussa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen dialyysipotilaista oli kotihemodialyysihoidossa 12 %, joka on maamme kärkiluokkaa.
Vuodesta 1999 lähtien yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus on ollut tyypin 2 diabetes.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnassa yksi hoitovaihtoehdoista on dialyysihoito, jolla poistetaan kehoon kertyneitä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä. Dialyysihoitoa voidaan tehdä joko kotona tai sairaalassa, hemodialyysihoitona tai vatsakalvodialyysihoitona.
Kotidialyysihoito on tutkimusten mukaan keskushemodialyysihoitoa parempi hoitomuoto mm. potilaiden elämänlaadun, toimintakyvyn, työssäkäyntimahdollisuuksien sekä eloonjäämisennusteen suhteen. Kotidialyysihoito on myös kustannuksiltaan yhteiskunnalle keskushemodialyysihoitoa edullisempaa. Dialyysin voi ajoittaa myös yöaikaan, jolloin päivän tunnit vapautuvat muuhun käyttöön.
Kansallisen kroonisen munuaistaudin hoitostrategian tavoitteena on lisätä kotidialyysien osuus vähintään 40 prosenttiin dialyysihoidossa olevista potilaista vuoteen 2025 mennessä. Etelä-Karjalassa dialyysihoitoa saavia potilaita on tällä hetkellä 69, joista kotidialyysihoidossa on 17 %. Etelä-Karjalan keskussairaalan munuaisyksikössä on jo vuosia tehty töitä kotidialyysihoidon lisäämiseksi. Suomen Munuaistautirekisterin mukaan vuoden 2022 lopussa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen dialyysipotilaista oli kotihemodialyysihoidossa 12 %, joka on maamme kärkiluokkaa. Vatsakalvodialyysipotilaiden määrän toivotaan kuitenkin lisääntyvän, jotta lähivuosina päästäisiin kansallisen strategian mukaisiin lukemiin.
Lisätietoja:
Juhani Grönlund, terveydenhuollon toimialuejohtaja, p. 040 546 4526, [email protected]