“Ekhvassa rakennetaan päätöksenteon tueksi ennakoivaa osallistamisen mallia.”

Aluevaltuuston puheenjohtaja Helena Puolakka istahtaa pöydän ääreen Ruorissa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) hallintorakennuksessa.

Vanha talo on hänelle erityisen rakas ja tuttu, sillä 42 vuotta sitten samainen rakennus toimi sairaanhoito-oppilaitoksena ja sen asuntolana. Tuolloin nuori Helena valmistui sairaanhoitajaksi samassa paikassa.

Sen jälkeen elämä kuljetti Kotkaan, Helsinkiin ja lopulta takaisin Lappeenrantaan. Siinä välissä hän erikoistui terveydenhoitajaksi ja perusti oman terveyspalveluyrityksen.

-Juuri työn kautta heräsi kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen. Olen ollut mukana kuntapolitiikassa 20 vuotta ja koko tuon ajan olemme tehneet sote-uudistusta, kokoomuslainen Puolakka toteaa.

Hän kokee hyvinvointialueen perustamisen ja nykyvaiheen erityisen kiinnostavaksi.

– On hyvä, että soteuudistus on lopultakin saatu toteutettua. Tämä on suurin hallintoreformi suomalaisessa yhteiskunnassa sataan vuoteen. Sen tavoitteet ja peruslinjaukset ovat olleet perusteltuja, vaikka valuvikoja löytyykin, Puolakka sanoo.

-Muutoksessa onnistuminen edellyttää valtiovallalta korjausliikkeitä kuin myös hyvinvointialueilta muutosrohkeutta.

Ekhvan päätöksentekokyvykkyyden osalta Puolakka on luottavainen.

-Ekhvassa olemme hyvin sitoutuneita. Yhteistyötä päättäjien kesken tehdään aidosti yli puoluerajojen. Valtuustomme on asiantunteva ja osaamista on omasta takaa eri aloilta. Kun aloitimme aluevaltuustossa puhtaalta pöydältä, olemme voineet luoda aivan uudet tavat toimia yhdessä, Puolakka kiittelee aluevaltuustoa.

Aluevaltuuston rooli

Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päätöksentekoelin.

-Painotamme sitä, että valtuustolla on sananvaltaa eikä missään vaiheessa ajauduta kumileimasimeksi. Tämä edellyttää, että valtuutetuilla on riittävästi tietoa hyvissä ajoin päätöksenteon tueksi. Ekhvassa olemmekin lähteneet kehittämään ennakoivan osallistamisen toimintamallia yhdessä viranhaltijajohdon, hallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, Puolakka toteaa.

Hän kehuu muun muassa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen uudenlaisia työskentelytapoja.

-Ensinäkin Sally pitää aina valtuustossa ajankohtaisten asioiden osuuden, joka tarjoaa myös alueen asukkaille mahdollisuuden kuulla valmistelussa olevista asioista ja saada tietoa asioiden etenemisestä hyvinvointialueellamme. Toiseksi isoista asioista järjestetään valtuutetuille infoja ennakoivasti, jolloin aluevaltuutetuilla on myös mahdollisuus aktiiviseen vuoropuheluun.

-Kolmanneksi aluehallituksen valmistellessa valtuustoon tulevia päätösesityksiä hallituksen, valtuuston ja ryhmien puheenjohtajat keskustelevat asioista yhdessä, jolloin tietoa valtuustoryhmien ajatuksista saadaan jo tuossa vaiheessa kaikkien tietoon. Neljänneksi vuoropuhelu on muutenkin avointa hallituksen, valtuuston ja virkakunnan kesken, Puolakka listaa hyviä käytäntöjä.

Ensi keväänä aluevaalit

Ensi keväänä on aluevaalit, jolloin valitaan uudet päättäjät hyvinvointialueelle seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Millaisia toiveita Puolakalla on tulevaisuuteen?

–  Isot taloudelliset haasteet ja valtiovallan tiukka ohjaus tuo omat paineet päätöksentekoon.

Ennakoivan ja avoimen päätöksentekomallin kehittämistä on tärkeä jatkaa. Lisäksi meidän pitää miettiä sitä, miten asukkaiden ääni saadaan vielä paremmin kuuluviin eli osallistamista tulisi lisätä.

– Ja ehdottomasti kannustan asettumaan ehdolle aluevaaleihin! Valtuutettuna voit vaikuttaa Ekhvan tulevaisuuteen, Puolakka sanoo.

Ekhva.fi -sivuilla on haastateltu aiemmin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtoryhmän jäseniä ja aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljusta. Haastattelusarjan tarkoituksena on ollut tuoda Ekhvan johtoa tutummaksi.

Lisätietoja:

Helena Puolakka, aluevaltuuston puheenjohtaja, [email protected]