Alaselkäkivun luokitteluun perustuvassa hoidossa huomioidaan potilaat yksilöllisemmin ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten tarvitseville. Toimintamalli vähentää alaselkäkivuista kärsivien henkilöiden sairauspoissaoloja ja terveyspalvelujen käyttöä.
Tutkimuksen perusteella voitiin nopeuttaa alaselkäkipupotilaiden toipumista, jolloin selkäkivusta johtuvien sairauspoissaolojen määrä aleni. Lisäksi selkäkipuun liittyvät lääkärikäynnit vähenivät sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, ja myös alaselän kuvantamistutkimusten määrä aleni. Selkä kantaa -toimintamalli on jo käytössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Vertaiskontrolloidun Selkä kantaa –tutkimuksen tekivät Anna Sofia Simula, Antti Malmivaara, Neill Booth ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen. Tutkimuksessa arvioitiin luokitteluun perustuvan alaselkäkipupotilaan hoidon vaikuttavuutta toimintakykyyn, elämänlaatuun, työstä poissaoloon ja terveyspalvelujen käyttöön verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Luokittelu tehtiin selkäkyselyllä, joka jakaa alaselkäkipupotilaat kolmelle eritasoiselle hoitopolulle huomioiden paremmin hoidon tarvetta. Tutkimus toteutettiin Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Rovaniemen perusterveydenhuollon alueella, ja tutkimukseen osallistui yhteensä 654 alaselkäkipupotilasta.
Luokitteluun perustuvaa hoitoa saaneilla kipu, toimintakyky ja elämänlaatu olivat jo 3 kuukauden seurannan kohdalla korjaantuneet tasolle, jolla muut ryhmät olivat 12 kuukauden kohdalla. Vuoden seuranta-aikana alaselän kuvantamistutkimuksia tehtiin tutkimusryhmässä 16 %:lle ja vertailuryhmässä 26 %:lle potilaista. Sairauspoissaolopäiviä oli vuoden aikana tutkimusryhmässä keskimäärin 10 päivää ja vertailuryhmässä 18 päivää.
–Arkivaikuttavuuden tutkimisen mahdollistajana hyvinvointialueet ja arjen työtä tekevät ammattilaiset sekä potilaat ovat keskeisessä roolissa. Siitä iso kiitos Selkä kantaa -tutkimukseen osallistuneille potilaille, ammattilaisille ja hyvinvointialueille! Näin rakennetaan yhdessä vaikuttavampaa terveydenhuoltoa, toteaa Anna Sofia Simula.
– Jos kaikilla hyvinvointialueilla toimittaisiin tämän mallin mukaisesti edes puolella selkäpotilaista, olisi mahdollista saada todella isoja säästöjä käyttömenoissa. Tutkimuksessahan pystyttiin osoittamaan, että sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon lääkärikäynnit saatiin vähenemään. Lisäksi kuvantamiskustannukset puolittuivat. Tämän päälle tulee työnantajille ja yhteiskunnalle säästöjä vähentyneiden sairauspäivärahakustannusten myötä. Kannattaisi siis omaksua tämä toimintamalli, kannustaa kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen.
Selkä kantaa –tutkimus ja -toimintamalli
Tutkimuksessa potilaat jaettiin STarT-selkäkyselyn avulla matalan, kohtalaisen tai korkean riskiluokkiin mukaan. Terveydenhuollon yksiköihin suunniteltiin kunkin yksikön toimintaan soveltuvat hoitopolut eri riskiluokille. Kaikki potilaat saivat alaselkäkipuun kehitetyn potilasoppaan tukemaan oikeaan tietoon perustuvaa hoitoa.
Potilasopas oli keskeinen elementti matalan riskin potilaiden hoidossa ja heille ei systemaattisesti suositeltu seurantakäyntejä tai jatkokuntoutusta terveydenhuollossa.
Kohtalaisen riskin potilaat ohjattiin lisäksi fysioterapeutin seurantakäynnille.
Korkean riskin potilaille mahdollistettiin viikon sisällä fysioterapeutin käynti, jossa huomioitiin toipumista mahdollisesti pitkittävät psykososiaaliset tekijät.
Luokitteluun perustuvan hoitomallin ollessa toiminnassa, kerättiin tutkimusryhmän tiedot vertailua varten. Mittauspisteitä oli sekä vertailu- että tutkimusryhmässä kolme: lähtötilanne sekä 3:n ja 12:n kuukauden seuranta.
Vaikuttavuustutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Rehabilitation Medicine lehdessä.
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti eniten haittaa aiheuttava terveysongelma, ja se aiheuttaa valtavat kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Suomessa selkäsairauksien vuoksi maksettiin sairas- ja osasairaspäivärahaa vuonna 2022 noin 92 miljoonaa euroa (Kela[i]). Avoterveydenhuollossa vuonna 2023 oli yli puoli miljoonaa lääkärin käyntiä selkäsairauksien vuoksi (THL: Avohilmo[ii]).
Todennäköisesti positiivisten kustannusvaikutusten vuoksi tutkimusryhmä suosittelee luokitteluun perustuvaa alaselkäkipupotilaan hoitomallia otettavaksi käyttöön suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Lisätietoja:
Jaro Karppinen, tutkija, Oulun yliopisto ja kuntoutusjohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue, puh. 040 651 0310, [email protected]
Anna Sofia Simula, yleislääketieteen erikoislääkäri, tutkija Oulun yliopisto ja avoterveydenhuollon tulosaluepäällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue, puh. 040 129 4676, [email protected]
Linkit:
https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321
[i] https://tietotarjotin.fi/tilasto/2856248/tilasto-sairauspaivarahoista
[ii]https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/perus06/summary_icd1001?vuosivalinta_0=835338&alue_0=11810&alue_1=&alue_2=&sektori_0=617728&palvelumuoto_0=33780&ammattiryhma_0=110048&mittari_0=100050&drill-diagnoosi=120931#
