Ruokolahden hyvinvointiaseman läheisyydessä penkille istahtaa eteläkarjalaista elämäniloa pulppuava ylihammaslääkäri Assi Hutri. Ylihammaslääkärin töitä Assi on tehnyt Etelä-Karjalassa vasta 1,5 vuotta, mutta Assin uusmaalaiset juuret ovat nykyään syvällä karjalaisessa maaperässä.
– Aloitin täällä esihenkilönä samaan aikaan, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa. Voin todella sanoa, että Etelä-Karjala on minulle koti. Uudellamaalla kokee herkästi, ettei ole oikein mistään kotoisin. Täällä minulla on identiteetti, ja se pitää minut täällä. Koen vahvasti olevani täkäläinen, toteaa Assi ylpeyttä äänessään.
Hammashuollossa ei korjata vain vikoja, sillä asiakas on muutakin kuin suu
Tietoisesti tehtyyn maalle muuttoon vaikuttivat myös Assin omat arvot. Niin esihenkilönä kuin asiakkaita kohdatessa Assi ajattelee aina psykofyysista kokonaisuutta.
– Haluan, että työssäni näkyy maalaisjärki. Tarkoitan sillä erityisesti tunneälyä sekä analyyttista ja psykologista ajattelua.
Hammashuollon osalta Assi haluaisi erityisesti korjata näkemyksen siitä, että työssä vaan korjataan jotain ja sitten ulos. Assi kertoo, että asiat nähdään vain toimenpiteiden kautta ja valottaa asiaa esimerkillä: ”Juurihoito, paikkaus, hammas revittiin irti ja mä olin sillai et yök”.
– Toimenpiteiden lisäksi tulisi nähdä asiakas ja huomioida kokonaisuus. Asiakkaalla voi olla pelkoja, rahahuolia, ylipainoa, masennusta tai syrjäytymistä. Ne kaikki vaikuttavat myös suun terveyteen. Kun nämä huomioidaan, voi asiakas kokea käynnin turvalliseksi ja miellyttäväksi.
Aiemmin asiakastyötä tehdessään Assi on saanut hyvää palautetta siitä, että hän huomioi ihmiset, kohtaa ja kuuntelee.
Tunneälykäs Assi toimii samalla tavalla nyt esihenkilötyössä.
Tiimistä tukea työhön
Kotinsa Etelä-Karjalasta löytänyt Assi on löytänyt myös ”ekhvalaisuuden”.
– Tunnen täällä turvaa ja minut nähdään omana itsenäni. Koen tämän itselleni hyvin luontevaksi paikaksi työskennellä. En haluaisi koskaan lähteä tästä ”heimosta”, tokaisee Assi.
Hän kiittelee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hoitajia, suuhygienistejä ja lääkäreitä tiimityön toimintamalleista. Assi kertoo, että myös työyhteisössä tulee kohdatuksi.
– Minulle oli tosi tärkeää huomata arvokeskustelussani, että omat käyttöarvot ja ihannearvot ovat kimpassa Ekhvan arvojen kanssa. Työ ei tästä syystä aiheuta ristiriitoja ja se vaikuttaa siihen, että voin itse työssäni hyvin.
Organisaation arvoista #MieVälitän on Assille omin ja tuon arvon Assi kertoo nousevan syvältä sisimmästään. Assi mainitsee, ettei todellakaan ole vain töissä täällä.
– Voimavaroja itselleni tässä työssä ovat hullun monipuolinen työ ja monet hoitolat. Työssäni saan kouluttaa ja perehdyttää. Yhtenä päivänä opetan juurihoitoa ja toisena kuuntelen työntekijää. Ihmiset ovat tässä työssä valtava voimavara. On myös kiva nähdä, miten juna puksuttaa eteenpäin, työ ei ole turhaa, ja täällä ei vain kuluteta tunteja, kuvailee Assi.
Assin kanssa käyty keskustelu on hyvin avointa ja rehellistä. Esiin nousee sekin miten asiakkaiden kokonaisvaltaaminen kohtaaminen myös kuormittaa ammattilaisia.
– Se, että haluaa huomioida ihmisten erilaisuuden, tarkoittaa jatkuvaa tarkkailua, reagointia, ennakointia ja omaa venymistä. Jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.
– Esihenkilötyö on vielä oma lisänsä kuormaan. Sen prässin huomaa ja ymmärtää parhaiten vasta ollessaan itse esihenkilöroolissa.
Itsereflektio on Assille luontaista ja paitsi itseään, Assi haluaa kehittää myös työtään. Etelä-Karjalassa suun terveydessä onkin pitkä perinne kehittämiseen.
– Kehittämisestä on täällä puhuttu paljon, jo kuntien ja sitten Eksoten aikaan. Työn systemaattisella kehittämisellä on täällä vähintään kymmenen vuoden historia.
Assi heittääkin haasteen kollegoilleen ja kertoo kaipaavansa yhteistä pohdintaa siitä, mitä keinoja olisi tukea esihenkilöiden palautumista?
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tuleeko myös esihenkilö kuulluksi paineensa kanssa. Miten saa kierrokset alas ja mistä kukin meistä saa työhyvinvointia? Ehkä voisimme yhdessä kehitellä jonkinlaisen esihenkilön palautumispakin.
Esihenkilönä Ekhvalla olet osa yhteisöä
Esihenkilötyössään Assi sädehtii ja selvästi nauttii työstään. Hän kokee löytäneensä Ekhvalta monipuolisen joukon ympärilleen, myös sitä vertaisjoukkoa, jonka kanssa kehittää asioita yhdessä.
– Ekhvalla on yhteisiä kokoontumisia esihenkilöille. On seminaarit, lukupiirit, esikuntaklubit, kyselytunnit, johtotähti, OnRamp. Täällä olen osa jotain! Näihin tilaisuuksin on kiva osallistua ja aina on jotain omaan työhön vietävää, innostavaa ja kehittävää.
Saamansa arvostuksen Assi on tuntenut hyvin erilaiseksi Etelä-Karjalassa kuin muualla.
– Täällä aidosti arvostetaan eri toimialoja ja moniammatillisuutta. Suun terveydenhuolto on aiemmissa työpaikoissani ollut vähän b-luokan kansalainen, sellainen -30% alelaputettu tuote, nauraa Assi ja vakavoituu sitten.
– Sellaista kaikua en ole kohdannut koskaan Ekhvalla.
Assi on oppinut esihenkilökohtaamisissa tuntemaan monia uusia ihmisiä, joita on nyt mukava moikkailla myös esihenkilötilaisuuksien ulkopuolella.
– Koen, että meidän hyvinvointialuejohtajastamme Sally Leskisestä valuu jotain läpi organisaation. Täällä ei ole mitään ruustinna-asennetta kellään tai sellaista ”minä suuri johtaja tässä”, vaan kaikkia moikataan, riippumatta alasta tai työtehtävästä.
Hyvä kello kauas kuuluu
Työterveyslaitos järjesti toukokuussa Työpuntari-webinaarin, jossa käsiteltiin tiukoilla olevia hyvinvointialueita ja soten onnistumisia. Assi oli ylihammaslääkärinä esittelemässä Ekhvan suunterveydenhuollon kehittämisotetta ja sen tuloksia.
– Parantuneet Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tulokset kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Kehittämisote on meillä tiukasti läsnä työssä. Haastan tässä samalla vähän muita, sillä organisaatiokulttuuriuudistuksessa me olemme jo vähän etumatkalla muuhun organisaatioon, kehuu Assi vielä lopuksi joukkuettaan pilke silmäkulmassaan.
Assi Hutri
- 35-vuotias ylihammaslääkäri
- ekonomi ja hammaslääkäri
- 1,5 vuotta tehnyt nyt ylihammaslääkärityötä
- Eksotelle ensimmäistä kertaa töihin v. 2020
- Eläinrakas luontoihminen
Arvokeskustelut
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella esihenkilöt käyvät arvokeskustelut työntekijöidensä kanssa. Keskustelussa pohditaan, mitkä arvot ovat tärkeimpiä työntekijälle ja miten ne näkyvät työssä. Osa arvokeskusteluista käydään onnistumiskeskusteluiden yhteydessä. Keskustelussa on mahdollisuus tuoda esiin kokemuksia ja havaintoja ja rakentaa parempaa ymmärrystä toistemme ajatuksista ja siitä, millaista kulttuuri toivomme omaan työyhteisöömme.
Ekhvan arvot ovat mie turvaan, mie uskallan, mie vastaan ja mie välitän.
TTL: Hyvinvointialueet tiukoilla – mutta mikä sotessa sujuu?
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esiteltiin sote-alan onnistumisia ja pureuduttiin myös digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsivät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.
Tilaisuus on osa Työterveyslaitoksen Työpuntaria, jossa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä. Vuonna 2024 Työpuntarin teema on: Voimaa soteen.
Tallenne on katsottavissa vielä YouTuben kautta https://www.youtube.com/watch?v=FUXzPBucMBQ.
Yle Areenan tallenne on poistunut 2.6.2024.
KOMMENTTI
Mitä puhumme sotetyöstä?
Kirjoittaja: Minna Helle, viestintäpäällikkö
Keskustelumme Assin kanssa oli hyvin innostava ja pulppuava. Puhuimme haastattelun yhteydessä paitsi tunnetaidoista ja tunneälystä niin myös sote-alaan liittyvästä julkisen keskustelun sävystä. Aihe oli esillä Työterveyslaitoksen webinaarissa.
Työterveyslaitoksen tulosten perusteella tiedetään, että sotetyössä meidät pitää ilmapiiri, työyhteisö ja työkaverit, esihenkilöiltä saamamme tuki, mielenkiintoinen ja haastava työ sekä ihmisten kanssa tekeminen.
Asiakkaiden ja potilaiden auttaminen ja kohtaaminen sekä näkyvät työn tulokset tekevät työstämme palkitsevaa. Oikeudenmukainen johtaminen, hyväksytyksi tuleminen ja jatkuva kehittyminen ovat nekin meille vetovoimatekijöitä.
Kenenkään ei käy väittäminen, etteikö sosiaali- ja terveydenhuollon työ olisi merkityksellistä.
Miksi julkinen puhe sote-työstä sitten on niin negatiivista? Ihmiset vaihtavat alaa, on jatkuva työvoimapula, talousvaikeuksia, väestö ikääntyy, alaa ei kiinnosta opiskella.
Miksi media ei kerro onnistumisistamme tai nosta esiin saamiamme positiivisia palautteita, joita päivittäin kohtaamme?
Mitä me itse kerromme työstämme?
Assin kanssa pohdimme, että ihmisten negatiiviset asenteet työhön voivat kummuta juuri aiemmin koetusta epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, työilmapiiristä tai myös vanhoista negatiivisista asenteista.
Mitä jos katsoisimmekin juuri tätä hetkeä? Menneisyys voi sisältää menestystarinoita tai kipupisteitä. Mennyt on silti mennyttä. Tulevasta emme vielä tietenkään tiedä, mutta siihen me voimme vielä vaikuttaa, tässä hetkessä.
Tälläkin hetkellä moni meistä nauttii työstään Ekhvalla. Täällä on hyvää pöhinää ja kiva ilmapiiri, kuten Assikin sanoi. Millaista näkymää haluamme luoda yhdessä tulevaan? Millaista kulttuurinmuutosta meistä jokainen rakentaa?
Miten voisimme rakentaa yhdessä parempaa huomista ja kertoa siitä myös organisaation ulkopuolelle?
Suun terveys on suhdanneherkkä ala. Hetki sitten kärsimme Etelä-Karjalassakin hammaslääkäripulasta. Haastattelussa Assi kertoi, että hammaslääkärin toimia on saatu nyt hyvin täytettyä. Samaan hengenvetoon Assi kuitenkin muistutti, että tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Sillä on vaikutusta, miten me itse ympäröivän maailman näemme ja mitä me siitä kerromme eteenpäin.