Heimonsa Etelä-Karjalasta löytänyt Assi haluaa katsoa asioita uudesta kulmasta

Ruokolahden hyvinvointiaseman läheisyydessä penkille istahtaa eteläkarjalaista elämäniloa pulppuava ylihammaslääkäri Assi Hutri. Ylihammaslääkärin töitä Assi on tehnyt Etelä-Karjalassa vasta 1,5 vuotta, mutta Assin uusmaalaiset juuret ovat nykyään syvällä karjalaisessa maaperässä.

– Aloitin täällä esihenkilönä samaan aikaan, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa. Voin todella sanoa, että Etelä-Karjala on minulle koti. Uudellamaalla kokee herkästi, ettei ole oikein mistään kotoisin. Täällä minulla on identiteetti, ja se pitää minut täällä. Koen vahvasti olevani täkäläinen, toteaa Assi ylpeyttä äänessään.

Hammashuollossa ei korjata vain vikoja, sillä asiakas on muutakin kuin suu

Tietoisesti tehtyyn maalle muuttoon vaikuttivat myös Assin omat arvot. Niin esihenkilönä kuin asiakkaita kohdatessa Assi ajattelee aina psykofyysista kokonaisuutta.

– Haluan, että työssäni näkyy maalaisjärki. Tarkoitan sillä erityisesti tunneälyä sekä analyyttista ja psykologista ajattelua.

Hammashuollon osalta Assi haluaisi erityisesti korjata näkemyksen siitä, että työssä vaan korjataan jotain ja sitten ulos. Assi kertoo, että asiat nähdään vain toimenpiteiden kautta ja valottaa asiaa esimerkillä: ”Juurihoito, paikkaus, hammas revittiin irti ja mä olin sillai et yök”.

– Toimenpiteiden lisäksi tulisi nähdä asiakas ja huomioida kokonaisuus. Asiakkaalla voi olla pelkoja, rahahuolia, ylipainoa, masennusta tai syrjäytymistä. Ne kaikki vaikuttavat myös suun terveyteen. Kun nämä huomioidaan, voi asiakas kokea käynnin turvalliseksi ja miellyttäväksi.

Tiimistä tukea työhön

Kotinsa Etelä-Karjalasta löytänyt Assi on löytänyt myös ”ekhvalaisuuden”.

– Tunnen täällä turvaa ja minut nähdään omana itsenäni. Koen tämän itselleni hyvin luontevaksi paikaksi työskennellä. En haluaisi koskaan lähteä tästä ”heimosta”, tokaisee Assi.

Hän kiittelee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hoitajia, suuhygienistejä ja lääkäreitä tiimityön toimintamalleista. Assi kertoo, että myös työyhteisössä tulee kohdatuksi.

– Minulle oli tosi tärkeää huomata arvokeskustelussani, että omat käyttöarvot ja ihannearvot ovat kimpassa Ekhvan arvojen kanssa. Työ ei tästä syystä aiheuta ristiriitoja ja se vaikuttaa siihen, että voin itse työssäni hyvin.

Organisaation arvoista #MieVälitän on Assille omin ja tuon arvon Assi kertoo nousevan syvältä sisimmästään. Assi mainitsee, ettei todellakaan ole vain töissä täällä.

– Voimavaroja itselleni tässä työssä ovat hullun monipuolinen työ ja monet hoitolat. Työssäni saan kouluttaa ja perehdyttää. Yhtenä päivänä opetan juurihoitoa ja toisena kuuntelen työntekijää. Ihmiset ovat tässä työssä valtava voimavara. On myös kiva nähdä, miten juna puksuttaa eteenpäin, työ ei ole turhaa, ja täällä ei vain kuluteta tunteja, kuvailee Assi.

Assin kanssa käyty keskustelu on hyvin avointa ja rehellistä. Esiin nousee sekin miten asiakkaiden kokonaisvaltaaminen kohtaaminen myös kuormittaa ammattilaisia.

– Se, että haluaa huomioida ihmisten erilaisuuden, tarkoittaa jatkuvaa tarkkailua, reagointia, ennakointia ja omaa venymistä. Jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.
– Esihenkilötyö on vielä oma lisänsä kuormaan. Sen prässin huomaa ja ymmärtää parhaiten vasta ollessaan itse esihenkilöroolissa.

Itsereflektio on Assille luontaista ja paitsi itseään, Assi haluaa kehittää myös työtään. Etelä-Karjalassa suun terveydessä onkin pitkä perinne kehittämiseen.
– Kehittämisestä on täällä puhuttu paljon, jo kuntien ja sitten Eksoten aikaan. Työn systemaattisella kehittämisellä on täällä vähintään kymmenen vuoden historia.

Assi heittääkin haasteen kollegoilleen ja kertoo kaipaavansa yhteistä pohdintaa siitä, mitä keinoja olisi tukea esihenkilöiden palautumista?
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tuleeko myös esihenkilö kuulluksi paineensa kanssa. Miten saa kierrokset alas ja mistä kukin meistä saa työhyvinvointia? Ehkä voisimme yhdessä kehitellä jonkinlaisen esihenkilön palautumispakin.

Esihenkilönä Ekhvalla olet osa yhteisöä

Esihenkilötyössään Assi sädehtii ja selvästi nauttii työstään. Hän kokee löytäneensä Ekhvalta monipuolisen joukon ympärilleen, myös sitä vertaisjoukkoa, jonka kanssa kehittää asioita yhdessä.

– Ekhvalla on yhteisiä kokoontumisia esihenkilöille. On seminaarit, lukupiirit, esikuntaklubit, kyselytunnit, johtotähti, OnRamp. Täällä olen osa jotain! Näihin tilaisuuksin on kiva osallistua ja aina on jotain omaan työhön vietävää, innostavaa ja kehittävää.

Saamansa arvostuksen Assi on tuntenut hyvin erilaiseksi Etelä-Karjalassa kuin muualla.

– Täällä aidosti arvostetaan eri toimialoja ja moniammatillisuutta. Suun terveydenhuolto on aiemmissa työpaikoissani ollut vähän b-luokan kansalainen, sellainen -30% alelaputettu tuote, nauraa Assi ja vakavoituu sitten.
– Sellaista kaikua en ole kohdannut koskaan Ekhvalla.

Assi on oppinut esihenkilökohtaamisissa tuntemaan monia uusia ihmisiä, joita on nyt mukava moikkailla myös esihenkilötilaisuuksien ulkopuolella.
– Koen, että meidän hyvinvointialuejohtajastamme Sally Leskisestä valuu jotain läpi organisaation. Täällä ei ole mitään ruustinna-asennetta kellään tai sellaista ”minä suuri johtaja tässä”, vaan kaikkia moikataan, riippumatta alasta tai työtehtävästä.

Hyvä kello kauas kuuluu

Työterveyslaitos järjesti toukokuussa Työpuntari-webinaarin, jossa käsiteltiin tiukoilla olevia hyvinvointialueita ja soten onnistumisia. Assi oli ylihammaslääkärinä esittelemässä Ekhvan suunterveydenhuollon kehittämisotetta ja sen tuloksia.

– Parantuneet Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tulokset kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Kehittämisote on meillä tiukasti läsnä työssä. Haastan tässä samalla vähän muita, sillä organisaatiokulttuuriuudistuksessa me olemme jo vähän etumatkalla muuhun organisaatioon, kehuu Assi vielä lopuksi joukkuettaan pilke silmäkulmassaan.