Lähihoitajaopiskelija on HAVUJA-hankkeessa tehnyt harjoittelun kahdella eri erikoissairaanhoidon osastolla.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva), Saimaan ammattiopistossa Sampo ja LAB-ammattikorkeakoulu asettivat yhteisen tavoitteen lisätä sote-alan vetovoimaa, johon liittyisi myös opiskelijoiden uusien urapolkujen kehittäminen. Syntyi HAVUJA-hanke, jonka projektipäällikkö Sari Hokkanen kommentoi, ettei muualla Suomessa vastaavaa mahdollisuutta tiettävästi ole kokeiltu.
– On aika tunnistaa lähihoitajien arvo myös erikoissairaanhoidon palveluissa. Lähihoitajilla on monenlaista osaamista, mitä työelämässä ei ehkä olla tiedostettu, pohtii hankkeessa Ekhvalta mukana ollut palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo ja miettii miten esimerkiksi hyvinvointiasemilla osataan hyödyntää lähihoitajien osaamista mm. haavahoidosta.
Osastojen erilaisuus näkyi harjoittelun aikana
Lähihoitajaopiskelija Ester Weckström kulki harjoittelussaan samaa matkaa ortopedisen potilaan hoitopolun kanssa.
– Olin tehnyt aiemmat harjoittelut päiväkodissa ja palveluasumisessa. Nyt pääsin näkemään ihan muunlaista hoitotyötä, kertoo Weckström.
Weckström oli pilottiharjoitteluun tyytyväinen.
– Tehtävät vaativan kuntoutuksen osastolla K7 olivat sopivan simppeleitä ja sain, ja uskalsin, tehdä niitä itse. Osastolla K3 taas tein ohjaajan määrittelemiä tehtäviä ja vähemmän oma-aloitteisesti. Kiva oli huomata, että olisin kuitenkin tehnyt asiat samalla tapaa myös itsenäisesti, kuvaa Weckström.
Osastolla K3 hoidetaan ortopedian, kirurgian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaita. Weckström kertoo oppineensa osastolla K3 kädentaitoja erityisesti käytännön tekemisen kautta ja syventäneensä osaamistaan osastolla K7.
– Hyödyin tästä mallista, sillä en olisi muuten päässyt osastolle K3. Siellä tuli paljon uusia juttuja ja väittäisin, että opin enemmän noiden kolmen viikon aikana, kuin koulussa koko jakson aikana, arvioi Weckström.
Peruskouluun tarvittaisiin enemmän tietämystä sote-alasta, jotta ihmiset löytäisivät alalle.
Ester Weckström
Erikoissairaanhoidon lähihoitajista ratkaisua hoitajapulaan?
Lähihoitajia tarvitaan erikoissairaanhoidossa, mutta lainsäädäntö aiheuttaa tällä hetkellä joitakin haasteita erikoissairaanhoitoon työllistymisen osalta.
– Tarvittaisiin uudet opintosuunnitelmat ja päivityksiä lainsäädäntöön, jotta lähihoitajille olisi mahdollista tarjota enemmän töitä erikoissairaanhoidossa, kertoo opettaja Niina Seppälä.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että lähihoitaja voi erikoistua esimerkiksi ensihoitoon tai sairaanhoitoon, mutta vain ensihoitoon erikoistunut voi esimerkiksi laittaa potilaalle kanyylin, hän jatkaa.
Seppälä kertoo saaneensa hyvää palautetta opiskelijoistaan.
– Lähihoitajien osaamistaso on korkea ja se riittää keskussairaalaan, Seppälä vahvistaa ja kertoo, että erikoissairaanhoidon harjoitteluun päästäkseen tulee olla riittävästi opintoja.
Tapiola-Huomo jatkaa, että on aina esihenkilön vastuulla katsoa, että opiskelijalla on harjoittelunsa aikana riittävä tuki ja oppimisen mahdollisuudet.
– Potilaat meillä keskussairaalassa ovat hoidollisesti vaativampia ja harjoittelua ohjaavan Ekhvan työntekijän tehtävä on varmistaa, etteivät opiskelijat joudu liian haastaviin tilanteisiin, Tapiola-Huomo kertoo.
Ekhvalla huomioidaan opiskelijat yksilöinä. Olemme verrattain pieni paikka, missä pääsee verkostoitumaan hyvin ja se tekee täällä harjoittelun ja työllistymisen helpoksi.
Palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Lähihoitajaopiskelija vie osaamistaan kentälle
– Kentälle on vaikea saada mahtumaan lähihoitajaharjoittelijoita. Olisi tärkeää muistaa se, että vaikka lähihoitaja ei valmistuttuaan työllistyisi erikoissairaanhoitoon, hän vie harjoittelujaksolla hankkimansa tietotaidon myös seuraavaan paikkaan, kuten esimerkiksi kotihoitoon. Etelä-Karjalan keskussairaalassa harjoitellaan nimenomaan sairaanhoitoa, täsmentää Tapiola-Huomo.
Hän miettiikin, että osastoilla tulisi muuttaa työnjakoa, jotta lähihoitajista saataisiin suurin hyöty.
Ekhvan osasto K7 aloittaa nyt uuden toimintamallin nimeltä ”vastuuta-ottamalla-opit”, joissa opiskelija saa harjoittelussaan omia potilashuoneita, joita hoitaa alusta alkaen. Malli on käytössä jo ainakin Päijät-Hämeessä sekä Etelä-Karjalan keskussairaalan osastolla K5.
Miten tästä eteenpäin?
Jotain kehitettävääkin löytyy aina. Siksi pilotteihin ryhdytään; kerätään palautetta ja kehitetään. Lähihoitajaopiskelija Ester Weckström olisi toivonut jaksojen olevan pidempiä, jotta oppimiselle olisi jäänyt vielä enemmän aikaa. Myös tietoa sote-alalla työskentelystä tulisi olla enemmän.
Hän kertoo, ettei itse tiennyt peruskoulun jälkeen lähtisikö lukioon tai suoraan ammattiopintoihin. Lopulta hän aloittikin merkonomi-opinnot, kunnes keksi hakea lähihoitajaopintoihin.
– Peruskouluun tarvittaisiin enemmän tietämystä sote-alasta, jotta ihmiset löytäisivät alalle, Weckström miettii.
– Meidän tulee myös sisäisesti arvioida, osaammeko ottaa alalle tulevat nuoret siten, että kannattelemme heitä urapolun alussa, sanoo palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo ja muistuttaa usein Ekhvan työntekijöitä siitä, että jokaisen vastuulla on kohdata opiskelijat kannustavasti.
Ester Weckström ainakin koki harjoittelussaan, että hänestä välitettiin ja pidettiin huolta. Ekhvan arvot toteutuivat hänen harjoittelunsa arjessa.
Etelä-Karjalassa lähihoitajat saavat eniten lähiopetusta Suomessa
- Etelä-Karjalassa lähihoitaja opiskelijat saavat laadukasta opetusta ja laajat verkostot.
- Sampossa lähihoitajat saavat lähiopetusta enemmän kuin muualla.
- Tätä urapolkua voisi brändätä Etelä-Karjalan malliksi.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan hyvinvointialue: Sari Hokkanen, projektipäällikkö, puh. 040 683 8962, [email protected]
Kirsi Tapiola-Huomo, palvelupäällikkö, puh. 044 791 5220, [email protected]
Saimaan ammattiopisto Sampo: Niina Seppälä, terveysalan lehtori, puh. 040 5474586, [email protected]