Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) ja LAB-ammattikorkeakoulun kokeilussa sairaanhoitajaopiskelija on saman HAVUJA-harjoittelupilotin aikana toiminut sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yksikössä.
Hyvinvointialue ja LAB lähtivät hankkeessa liikkeelle tilanteesta, jossa tarvittiin lisää harjoittelupaikkoja sairaanhoitajaopiskelijoille.
Harjoitteluja ohjaava lehtori Arja Sara-aho LAB-ammattikorkeakoulusta kertoo, että opiskelijatkin ovat huomanneet vasta nyt perusterveydenhuollon merkityksen, kun samaan harjoittelukokemukseen on yhdistetty perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
– On tärkeää nähdä, miten erilaisia työmahdollisuuksia sairaanhoitajalla on, kommentoi Sara-aho.
Usein ei mielletä sitä, että sairaanhoitaja tekee myös itsenäistä asiantuntijatyötä.
– Perusterveydenhuollon laajuus näyttäytyy harjoittelussa paremmin, kun opiskelija pääsee kokemaan, että työ ei ole pelkkää tehtävän suorittamista vaan myös analysoimista ja yhteistyötä esimerkiksi lääkärin kanssa, täydentää Joutsenon hyvinvointiasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Anne Hirvonen.
Olen sitä mieltä, että työyhteisöllä on iso mahdollisuus vaikuttaa opiskelijan haluun työllistyä sote-alalle.
Anne Hirvonen
Uusi yhdistelmä tuo esiin jatkumon
HAVUJA-harjoittelupilotissa opiskelija tekee yhden harjoitteluistaan kahdessa yksikössä kolmen viikon pituisissa jaksoissa. Opiskelijat hakevat paikkoja Jobiilista.
– Pilotissa opiskelijat ovat päässeet jo varhaisemmassa vaiheessa työskentelemään poliklinikoille, selventää Sara-aho, joka näkee toimintamallin myös vetovoimatekijänä koulutukselle.
Harjoittelupaikat ja -sisältö on rakennettu aiempaa enemmän opiskelijan oman kiinnostuksen pohjalta.
Opiskelija osaksi työyhteisöä
Joutsenon hyvinvointiasemalle opiskelijat ovat erittäin tervetulleita.
– Olen sitä mieltä, että työyhteisöllä on iso mahdollisuus vaikuttaa opiskelijan haluun työllistyä sote-alalle, painottaa Hirvonen.
Joutsenossa opiskelijavastaavana toimiva Anne Hirvonen kertoo, että heillä kaikki työntekijät ovat sitoutuneita ohjaamaan opiskelijoita. Harjoitteluun tuleva opiskelija saa Tervetuloa-kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta tulla ennakkoon tutustumaan, ohjataan harjoittelun alkuun, kerrotaan ruokailuista, vaatetuksesta ja perehdytyksestä.
Kun opiskelija aloittaa hyvinvointiasemalla hän kiertää talon ja samalla esittäydytään koko henkilöstön kanssa.
On tärkeää nähdä, miten erilaisia työmahdollisuuksia sairaanhoitajalla on.
Terveysalan lehtori Arja Sara-aho, LAB-ammattikorkeakoulu
Vuorovaikutusta opiskelijan kanssa
Opiskelijoilta on kerätty HAVUJA-harjoittelupilotin palautetta.
– Opiskelijat olisivat toivoneet edes viikon pidempää jaksoa, kertoo Sara-aho.
Jotta harjoittelua voitaisiin pidentää, se tulisi tehdä syventävänä harjoitteluna. Hyvinvointialueella toive pidemmästä harjoittelusta on samanlainen.
– Kolme viikkoa on lyhyt aika, kun pari viikkoa menee aina käytäntöjen sisäistämiseen. Tämä on kuitenkin hyvin opiskelijakohtaista, sillä osa opiskelijoista on työskennellyt jo aiemmin hyvinvointialueella.
Normaaliharjoittelun aikana ohjaaja pyrkii käymään opiskelijan harjoittelupaikassa läsnä, mutta HAVUJA-hankkeen aikana työpaikoilla on voitu käydä enemmän, minkä on koettu edistävän yhteistyötä myös harjoittelun ohjaajan kanssa.
Kokemukset pilotista ovat olleet niin hyviä, että toimintamallin toivotaan jäävän osaksi hyvinvointialueen harjoittelutarjontaa jatkossakin.
Mikäli toimintamalli jäisi käyttöön, kehittäisivät ammattilaiset sitä vielä muutamilla tavoilla.
Yhteisessä pohdinnassa esiin nousivat esimerkiksi Jobiilin kehittäminen sekä yhteinen, jo pilotoitu harjoitteluinfo. Kun samoille linjoille kerätään opiskelijat, opettajat sekä työelämää edustavat ohjaajat, on mielekästä käydä yhteistä keskustelua.
Sote-ala uuteen nousuun
Hyvinvointiasemat ovat aidon kohtaamisen paikkoja harjoittelijalle.
– Kyllä sitä moni ammattilainen on yllättynyt, miten monipuolisesti täällä pääsee tekemään asioita. Työssä korostuu vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sekä käsillä tekeminen, kertoo Anne Hirvonen.
Perusterveydenhuolto olisi hyvä saada taas kiinnostavaksi työpaikaksi. Opiskelijat ovat nostaneet esiin myös asiakkailta saadun positiivisen palautteen.
– Opiskelijat ovat myös kertoneet kokemuksista, miten heidän ohjaajansa on tarttunut kehittämistarpeisiin. Tällaiset kokemukset vahvistavat tunnetta omasta asiantuntijuudesta ja kyvystä toimia itsenäisesti, Arja Sara-aho toteaa.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan hyvinvointialue: Hannele Pirinen, projektipäällikkö, LABlanssi&HAVUJA -projektit, puh. 040 728 8777 , [email protected]
Anne Hirvonen, sairaanhoitaja, puh. 040 651 0392, [email protected]
LAB-ammattikorkeakoulu: Arja Sara-aho, terveysalan lehtori, harjoittelukoordinaattori, puh. 040 484 2595, [email protected]