Kouluterveydenhuollon esihenkilö Kaisa Riikonen vastaa kysymyksiin.
1. Mitä kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin työhön kuuluu?
Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seurantaa ja tukemista. Työn luonne on ennaltaehkäisevää ja sen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä sekä tunnistaa tuen tarpeessa olevat oppilaat ja heidän perheensä, jotta heille saadaan järjestettyä riittävä tuki mahdollisimman varhain. Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri muodostavat tiimin, joka yhdessä pohtii kokonaisvaltaisesti oppilaan tukemista.
Kouluterveydenhuollon tarkastukset alkavat lapsella jo 6-vuotiaana, jolloin tarkastuksen tekee terveydenhoitaja siinä koulussa, johon lapsi menee ensimmäiselle luokalle. Kouluterveydenhuollon rungon muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta – 1., 5., ja 8. luokalla laajat terveystarkastukset toteutetaan yhdessä koululääkärin kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla. Lisäksi kouluterveydenhuolto osallistuu kolmen vuoden välein oppilaitoksen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksiin.
2. Missä asioissa koululainen voi kääntyä kouluterveydenhoitajan puoleen?
Kouluterkkari auttaa koululaisia esimerkiksi ravitsemukseen, kasvuun ja kehitykseen sekä koulunkäyntikykyyn liittyvien huolien kanssa. Tai jos mielialaan, murrosikään, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen tai ehkäisyyn liittyvät asiat mietityttävät, voi kouluterveydenhoitajalle tulla juttelemaan. Myös kansallisen rokotusohjelman mukaiset perus- ja tehosterokotukset sekä riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset ja matkailijan rokotukset hoidetaan kouluterveydenhoitajalla. Kouluterveydenhuolto antaa ensiapua koululla sattuneissa tapaturmissa.
Lapsen kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi me kouluterveydenhuollossa otamme koppia lasten ja nuorten tarkkaavuuden haasteista sekä autamme oppilaita löytämään apua silloin, kun mielialassa tai muutoin hyvinvoinnissa on haasteita.
Kaisa Riikonen
3. Mitä asioita ei kouluterveydenhuollossa voida hoitaa?
Kouluterveydenhuollon tehtäviin ei kuulu sairaanhoito eli äkilliset sairastumiset, erilaisten sairauksien selvittely tai vapaa-ajan tapaturmat. Niissä asioissa tulisi koululaisen ja perheen olla yhteydessä omalle hyvinvointiasemalle tai päivystysapuun 116 117. Myös epäiltyjen sairauksien selvittelyt kuten pitkittyneet vatsavaivat, erikoiset päänsäryt, selkäkivut tai allergiaoireet hoidetaan hyvinvointiasemien kautta. Tämä siksi, että kouluissa ei koululääkäri ole aina paikalla. Joissain kouluissa koululääkäri käy vain kaksi kertaa lukuvuodessa, sillä lääkäriresurssi suhteutetaan koulun oppilasmäärään.
4. Entä koululaisen vanhemmat – voivatko he ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan?
Kyllä voivat. Jos vanhemmilla on huolta lapsen kehityksestä ja kasvusta (kuten esimerkiksi ravitsemus, kasvu ja kehitys, koulunkäyntiin liittyvät huolet, murrosikä, mieliala, päihteiden käyttö) niin vanhemmat voivat olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon. Oppilas voidaan tällöin ottaa yksilöllisen tarpeen mukaiseen terveystarkastukseen ja tarvittaessa mietitään sopivia tukikeinoja muiden oppilashuollon ammattilaisten (kuraattorin ja psykologin) kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelua on saatavilla kouluilta myös koululaisten lomien aikana. Läsnäolosta ilmoitetaan aina koulukohtaisesti.
5. Entä jos koulunkäynti ei suju – jos oppilaalla on vaikeuksia esimerkiksi keskittymisen kanssa – minne silloin ollaan yhteydessä?
Keskittymisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden osalta kouluterveydenhuolto ottaa koppia niin sanotusti perus-ADHD:n selvittelystä, seurannasta ja kontrolleista. Eli tällöin koululla tehdään ADHD-diagnostiikka ja reseptien uusintaa. Jos lapsella tai nuorella haasteet ovat monesta eri syystä johtuvat tai moniulotteisemmat, niin silloin yleensä ADHD-tutkimukset ja siihen liittyvä tuki ja seuranta hoidetaan Lasten ja nuorten talon kehityksellisissä palveluissa tai erikoissairaanhoidon yksikössä – näin lapselle tai nuorelle varmistetaan sopivin hoito ja moniammatillinen tuki.
Millaisissa asioissa yhteys kouluterveydenhoitajaan?
- vuosittainen terveystarkastus (kutsutaan)
- ravitsemukseen, kasvuun ja kehitykseen sekä koulunkäyntikykyyn liittyvät huolet
- murrosikään, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen tai ehkäisyyn liittyvät asiat
- päihteiden käyttöön liittyvät huolet
- mielialaan liittyvät huolet
- perus- ja tehosterokotukset kansallisen rokotusohjelman mukaisesti
- matkailijan rokotukset sekä riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset
Millaisissa asioissa koululääkärille?
- koululääkärin vastaanotoista sovitaan aina etukäteen terveydenhoitajan kanssa
- laaja terveystarkastus kaikille oppilaille 1.-, 5.- ja 8.-luokilla
- tarpeen mukaiset lisä- ja seurantakäynnit esim. kouluterveydenhoitajan tarkastuksissa esiin nousseiden asioiden vuoksi
- koulunkäyntiin vaikuttavien terveysongelmien selvittely, kun tarvitaan lääketieteen asiantuntemusta fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvien pulmien jatkoselvittelyssä
- koulunkäyntiin liittyvät lääkärinlausunnot
Millaisissa asioissa omalle terveysasemalle?
- liikuntaharrastuksiin liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön oireet
- äkilliset sairastumiset (esim. flunssa)
- epäiltyjen sairauksien selvittelyt (esim. pitkittyneet vatsavaivat, allergiaoireet)
- vapaa-ajan tapaturmat ja tapaturmien jatkohoito
Lisätietoja:
Kaisa Riikonen, toimintayksikön esihenkilö, opiskeluhuollon palvelut / kouluterveydenhuolto, puh. 040 774 66 94, [email protected]
(Kaisa Riikonen on lomalla 21. – 25.10.2024, sijaisena Riikka Räisänen ajalla 21. – 23.10.2024): Riikka Räisänen, palvelupäällikkö, puh. 044 7914707, [email protected])