Yhteisöllinen asuminen tuli 1. syyskuuta voimaan ikäihmisten asumisen palveluissa
Uusi yhteisöllinen asuminen tuli jo vuonna 2023 sosiaalihuoltolakiin, mutta se astui hyvinvointialueella voimaan vasta 1.9.2024. Syyskuun alusta lähtien kolmena päivänä viikossa on yhteisöllisen asumisen yksiköissä järjestetty sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.
Hyvinvointialueella työskentelee yhteensä kuusi yhteisöohjaajaa ja Etelä-Karjalassa on kuusi yhteisöllisen asumisen yksikköä ikäihmisille. Joka viikolle tehdään suunnitelma ja mietitään, että kuka ohjaajista menee minnekin. Työntekijöillä on paljon liikkumista eri yksiköiden välillä ja uudenlainen liikkuva työ eri yksiköissä on tuonut uudenlaisen näkökulman työn tekemiseen.
Vaihtuvien ryhmien ohjaaminen vaatii hyvää ihmistuntemusta ja vahvaa ammattitaitoa. Yhteisöohjaajan työhön kuuluu myös yhteydenpitoa omaisiin ja asumiseen liittyvien asioiden hoitoa, kotihoidon kanssa hyvää yhteistyötä ja palvelutarpeen arviointiin osallistumista. Työ vaatii päätöksentekokykyä ja ulospäin suuntautumista, sillä ongelmien ratkaisua tulee päivien aikana äärestä laitaan.
Esimerkiksi kun ohjaaja Minna Härkänen oli mennyt ensimmäistä kertaa uuteen asumisyksikköön, oli palohälytys alkanut soida. Palokunta ohjattiin ensin paikalle, ja sitten vasta ohjaaja pääsi pitämään asukkaille ohjattua toimintaa.
Yhteisöohjaajien työ eri asumisyksiköissä on antoisaa, mutta eri ryhmien ohjaaminen on vaatinut vahvaa ammattitaitoa
Yhteisöohjaajat ovat kokeneet liikkuvan työn pääsääntöisesti positiivisena:
− Tietyissä tilanteissa tuo piristystä, kun vaihtaa paikkaa, toteaa ohjaaja Kati Wahlberg.
Myös asukkaille on vaihtelua, että ohjaajat vaihtuvat. Ennen asukkaat saattoivat olla liikaakin leimautuneita johonkin tiettyyn ohjaajaan.
Kommelluksilta ei kuitenkaan olla vältytty:
− Yhden kerran myös asukkaan omainen osallistui jumppaan, kun menin uuteen yksikköön enkä vielä tuntenut talon asukkaita, kertoo ohjaaja Minna.
Muutosvaiheessa ei ohjaajien keskuudessa ollut vastustusta liikkuvalle työlle.
Esihenkilö Outi Järvelin kuvailee tilannetta:
− Toiveena on saada tilanne rauhoitettua siinä vaiheessa, kun kaikki ohjaajat ovat takaisin töissä. Tällä hetkellä yksi ohjaajista opiskelee ja yksi on pitempään poissa. Jos ei tiimissä olisi näin ammattitaitoista sakkia, niin olisi toiminta muutoksessa saattanut pysähtyä kokonaan. Sitten kun kaikki ohjaajat ovat takaisin töissä, suunnitelmana on, että meillä olisi yksi kiertävä ohjaaja ja muut ohjaajat pysyisivät jälleen enemmän aloillaan yksiköissä.
Asukkaat ja omaiset ovat ihmetelleet, miksi tuttu ohjaaja ei enää ole joka päivä paikalla
Asukkailta ja omaisilta on tullut palautetta siitä, kun entuudestaan tuttu ohjaaja ei enää päivittäin yksikössä ole. Ohjatun senioriasumisen yksiköissä ohjaaja oli paikalla jokaisena arkipäivänä ja nyt ohjattua toimintaa on kolmena päivänä viikossa.
− Muutos on luonnollisesti ollut iso ja esimerkiksi muistisairaiden on asiaa vaikea ymmärtää. Ohjattua toimintaa yksikössä ei ole koko päivää, vaan asukkaille pidetään etukäteen suunniteltu ohjelma, kertoo Outi Järvelin.
Viikkosuunnitelmat tehdään aina etukäteen ja ne laitetaan asukkaille esille. Yleensä sama porukka vanhuksia osallistuu toimintaan. Kaikki eivät halua osallistua ja heiltä käydään yksilöllisesti kysymässä kuulumisia.
Yhteisöohjaajien joukkoon on tullut uutena mukaan Päivi Kallio, joka oli aikaisemmin Lehmuskodissa töissä. Hän opiskeli pari vuotta ja tuli heti syksyllä valmistuttuaan töihin yhteisöohjaajaksi. Päivi tykkää työskennellä vanhusten kanssa ja hän kertoo saavansa paljon irti työstään:
Vanhusten ihania tarinoita on kiva kuunnella – kaikkea askarrellaan, pelaillaan, musiikkia kuunnellaan ja kahvitellaan. Aina sään salliessa ulkoillaan.
Päivi Kallio
Asiakkaat ovat aivan ihania! Yhteisöohjaan työ ei ole ihan niin raskasta kuin hoitajan työ – tämä en enemmänkin henkistä hoivaa, kun järjestämme sosiaalista toimintaa.
Asukkaiden kanssa pyritään liikkumaan myös asumisyksikön ulkopuolella aina mahdollisuuksien mukaan. Esihenkilö Outi kertoo, että torille menot ovat tärkeäitä asukkaille. Haaveena on ensi kesää ajatellen, että ohjaajat voisivat mahdollisimman paljon viedä asukkaita toreille.
Ohjaaja Minna kertoo, että Pormestarinkadun yksiköstä on säännöllisesti käyty kaupungilla – kello 13 lähdetään ulkoilemaan. Asukkailla oli tavoitteena päästä kesällä satamaan, ja tavoite mielessä aloitettiin viime talvena porraskävelyharjoitteilla.
− Nyt olemme käyneet jo neljä kertaa satamassa. Myös Camillan risteilyllä ja kirjastossa Elvis-näyttelyä on käyty yhdessä katsomassa, kertoo ohjaaja Minna hymyillen.
Erityiskiitos Lappeenrannan autoilijoille, jotka kärsivällisesti antavat tietä, kun mummojen ja pappojen kanssa ollaan liikkeellä.
Kiitokset myös tärkeille yhteistyötahoille kuten seurakunta, Martat, kaverikoirat, diakonissavierailut sekä SPR:n piristäjät riksa-ajojen kanssa – heidän toimintansa tuo paljon iloa vanhusten arkeen.
Miksi ohjattu senioriasuminen poistui ja tilalle tuli yhteisöllinen asuminen? Mitä muutos toi mukanaan yhteisöllisen asumisen tiimiin?
Esihenkilö Outi:
Yhteisöllinen asuminen on palvelumuoto, joka on kirjattu sosiaalihuoltolakiin 2023. Uusi ikäihmisten yhteisöllinen asuminen on mielestäni hyvä asia, koska se on paremmin järjestäytynyttä kuin ohjattu senioriasuminen ja lakiin on nyt linjattu, miten asiat tulee hoitaa. Ryhmätoiminnan järjestäminen ja seuranta on nyt aikaisempaa organisoidumpaa, koska ryhmät suunnitellaan aina etukäteen yhdessä asukkaiden kanssa ja myös tilastoidaan, ketkä ovat osallistuneet ryhmätoimintaan.
Monenlaisissa työyhteisössä kulkeneena, on ollut ilo nähdä miten ohjaajat tukevat toisiaan muutoksessa. Ei tällainen muutos olisi ihan joka tyypiltä onnistunut – joustetaan puolin ja toisin. Työvuoroja sovittaessa kaikki hoituu mutkattomasti.
Yhteisöohjaajat:
Ennen oli yksin suurien kysymysten kanssa, mutta nyt on ollut tiimi, jonka kanssa yhdessä tehdään töitä ja ratkotaan ongelmia. Tässä muutosvaiheessa on hyvä ja toimintakykyinen tiimi ollut ehdoton voimavara. Kun Outi sanoo, että sopikaa jokin asia, niin aika usein vastaus meiltä on: On jo sovittu.
Systeemi ei toimisi kuitenkaan ilman hyvää esihenkilöä. Outi antaa meille vapaat kädet hoitaa oman työmme, mutta ohjeistaa ja on tukena aina tarvittaessa – ei jätä koskaan yksin, jos tuen tarve on.
Juttua varten on haastateltu esihenkilö Outi Järveliniä ja yhteisöohjaajia: Minna Härkänen, Päivi Kallio ja Kati Wahlberg.
Lisätietoa:
Hanna Rönkkönen (Outi Järvelinin sijainen), päällikkö, puh. 040 127 4105, [email protected]