Imatran Itäisessä kotihoidossa vuorovaikutushaasteet ja heikko palautuminen alkoivat näkyä monenlaisina haasteina työyhteisössä. Apu löytyi Mielenterveyden työkalupakista.
Sari Hokkanen ja Piia Lindström ovat kertomassa kokemuksistaan Työterveyslaitoksen webinaarissa tiistaina 26.11.
Työterveyslaitoksen Miten rakentaa inhimillistä työelämää? -webinaari 26.11.2024 klo 13–14.30
13.50 Kokemuksia työkalupakin käytöstä – haastattelussa erityisasiantuntija Sari Hokkanen ja yksikön esihenkilö Piia Lindström, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Lisätietoja Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: https://www.ttl.fi/koulutus/webinaari/miten-rakentaa-inhimillista-tyoelamaa
Apua kipupisteiden tunnistamiseen ja kissan nostamiseen
Kuppikuntaisuus ja vuorovaikutushaasteet olivat ongelman näkyvä osa, mutta miten työyksikössä päästiin tunnistamaan juurisyitä?
– Työterveyslaitoksen asiantuntija kävi tapaamassa meitä. Järjestimme asiat niin, että lähes kaikki työntekijät pääsivät osallistumaan. Vuorotyössä tällaisen mahdollisuuden järjestäminen ei ole helppoa, mutta erittäin merkittävää, kertoo yksikön esihenkilö Piia Lindström.
Työterveyslaitoksen asiantuntijan avulla autettiin työntekijöitä osallistumaan ja tuomaan havaintojaan ja kokemuksiaan esille. Tapaamisessa muun muassa tutkittiin vahvuuksia ja haasteita sekä henkilökohtaisesta että työyhteisön näkökulmasta. Myös Ekhvan työsuojelu oli mukana työskentelyssä.
– Metodeja tunteva Työterveyslaitoksen asiantuntija ohjasi ja teki muistiinpanoja, tärkeimmässä roolissa ratkaisuja etsimässä olivat kuitenkin työntekijät itse, avaa Lindström.
Tärkeimmässä roolissa ratkaisuja etsimässä olivat kuitenkin työntekijät itse.
Piia Lindström
Piia Lindström (vas.), Lea Tamminen, Krista Kupiainen, Outi Koho ja Minna Penttinen kertovat työyhteisön ilmapiirin ja vuorovaikutuksen parantuneen. Kuvan lähde: Työterveyslaitos
Taustalla muutoksia ja arvottomuuden kokemusta
Kuormitus vaikuttaa myös tapaamme käyttäytyä työyhteisössä. Tiedonkulku voi alkaa rakoilla ja yhteistyö vaikeutuu. Havaittavin muutos on usein poissaolojen kasvu.
– Minulle on ollut tärkeää rakentaa avointa kulttuuria. Kotihoidon toiminta-alueita oli Imatralla jaettu kahdesti ja osalle porukasta oli muutoksista jäänyt arvottomuuden kokemusta, taustoittaa Lindström.
– Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä näkyi työyhteisön avoimuuden laskua, työskentelyn myötä huomasimme sen johtuneen asioiden väärin ymmärryksestä.
Mielenterveyden työkalupakista työyhteisöön valikoitiin toimivat menetelmät ja asiantuntijan avulla rakennettiin avoimempaa työyhteisöä. Myös muutos johtamistavassa on muuttanut työyhteisön vuorovaikutteisemmaksi.
– Työyhteisön on täytynyt nyt tottua uuteen, kun käyn kahvilla ja ovi on aina auki. Valmentava johtaminen oli monelle kotihoidon työntekijälle hämmentävä muutos. Kevään mittaan tärkeä palaute on ollut, ettei työssä koeta enää ulkopuolisuuden tunnetta, pohtii Lindström.
Lindström kertoo, että työyhteisössä on nykyään hyvin kyselevä ja keskusteleva. Työntekijät kokevat enemmän arvostusta ja nähdyksi tulemisen tunnetta.
– Ihan paras palaute on hyvin konkreettinen. Eräs työntekijä tuli huoneeseeni. Hän kertoi asiansa ja lopulta kiitti minua vain ajasta, kun tajusi itse jo kertoessaan myös ratkaisun.
HAVUJA-projektiin liittyen Ekhva on tehnyt yhteistyötä Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikkaa ja Mielenterveyden työkalupakin pilotointiin liittyen. Itäisen kotihoidon yksikkö Imatralta päätyi pilottiyksiköksi vuoden alusta työhyvinvoinnin parantamiseksi. Pilotti on jatkunut Ekhvalla myös muissa yksiköissä.
Ekhva jatkaa yhteistyötä myös ensi vuonna Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki- hankkeen kanssa. Erityisasiantuntija Sari Hokkanen ja yksikön esihenkilö Piia Lindström ovat mukana Työterveyslaitoksen Miten rakentaa inhimillistä työelämää? -webinaarissa 26.11.2024. Heitä haastatellaan kokemuksistaan työkalupakin käytöstä. Lisätietoja webinaarista Työterveyslaitoksen sivuilta: https://www.ttl.fi/koulutus/webinaari/miten-rakentaa-inhimillista-tyoelamaa
Lisätietoja:
Piia Lindström, työsuojeluvaltuutettu, toimintayksikön esihenkilö, puh. 040 651 1240, [email protected]
Sari Hokkanen, erityisasiantuntija, puh. 040 683 8962, [email protected]
Mitä työyhteisössä voidaan tehdä, jos tunnistetaan samanlaisia haasteita? Piia Lindström vinkkaa ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä työsuojeluun.
– On olemassa monenlaisia menetelmiä, jotka on tasapuolisia koko yhteisöä kohtaan ja joiden avulla voidaan osallistaa koko työyhteisö muutaman äänitorven sijaan, kertoo Lindström.
– Meidän tapauksessa jokaiselle jaettiin tyhjä lappu, jolla sai tuoda ajatuksensa seinälle. Yhtään lappua jäänyt tuomatta eikä yhtään tyhjää lappua tuotu.
Esihenkilö voi olla myös esimerkiksi suoraan yhteydessä Työterveyslaitokselle.
Mielenterveyden työkalupakista vaihtoehtoja
Mielenterveyden työkalupakki sisältää monenlaisia vaihtoehtoisia menetelmiä, joista osa vaatii myös laajempaa koulutusta menetelmän käyttöön. Ekhvan Imatran Itäisen kotihoidon tiimin kokemuksella koulutukset ovat järjestettävissä esimerkiksi Teamsin kautta ja Piia Lindströmin kokemuksen mukaan niihin voi helposti yhdistää useita Ekhvan yksiköitä.
– Menetelmät toimivat kuitenkin vain työvälineenä. Olennaista on saada työntekijät keskustelemaan. Esihenkilö ei ole se, joka nostaa haasteet ja tarjoaa ratkaisut, vaan työntekijäporukka saa itse pähkäillä, kertoo Lindström.
– Pääsääntöisesti monessakaan paikkaa kulttuuri ei ole vielä valmis siihen, että kissa vain nostettaisiin pöydälle. Jos esihenkilö kysyy, että miten tämä ongelma, voivat työntekijät herkästi vetäytyä. Tällä hetkellä sanoisin, että oma yksikköni olisi ollut jo valmis siihenkin, pohtii itsekin työsuojelussa työskentelevä Lindström.
Lue lisää ja katso video:
“Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon yksikössä Imatralla painittiin kuppikuntien ja tiimien välisen vuorovaikutuksen haasteiden kanssa. Myös työn kuormitus ja heikko palautuminen näkyi poissaolojen kasvuna. Mielenterveyden työkalupakin ja Työterveyslaitoksen asiantuntijan avulla ryhdyttiin rakentamaan entistä avoimempaa yhteistyötä ja työyhteisöä, jossa kollega ja hänen työpanoksensa tulee nähdyksi ja arvostetuksi.“