Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva) korostuvat Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tuloksissa työyhteisöjen yhteistyön toimivuus, oikeudenmukainen ja valmentava johtaminen sekä halu suositella työnantajaa myös muille.
Ekhvan työntekijöistä 59 % vastasi loka-marraskuussa 2024 jo perinteisesti Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettuun työhyvinvointikyselyyn.
Työyhteisö koetaan voimavaratekijänä, lähiesihenkilötyötä arvostetaan
Kyselyyn vastanneista Ekhvan työntekijöistä 72 % kokee työyhteisön yhteistyön toimivaksi, mikä on paremmalla tasolla kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Henkilöstön kehittämispäällikkö Elina Antikainen iloitsee yhteisöllisyyden korostumisesta ja esihenkilötyöhön kasvaneesta tyytyväisyydestä.
– Toimintavuosi on ollut muutoksia täynnä. On kiva huomata, että kyselyyn vastannut henkilöstömme kokee juuri yhteisöllisyyden voimavarana, kertoo Antikainen.
Mitä kuuluu -kyselyssä Ekhvan vahvuuksia ovat olleet jo aiemmilla kyselykierroksilla valmentava lähiesihenkilötyö ja yhteistyö tiimeissä. Vastaajista 74 % kokee, että oma lähiesihenkilö toimii oikeudenmukaisesti. Työnantajan suosittelu korostui viime kyselykierroksella, kun Ekhvan luvut olivat kyselyyn osallistuneiden hyvinvointialueiden korkeimmat. Nyt 76 % vastanneista suosittelee työnantajaa ystävilleen, mikä on edelleen kyselyn korkeimpia lukuja.
Etujoukkueessa lähiesihenkilö vahvistaa kyvykkyyttä
Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat Ekhvan tuloksia ja kommentoivat, että valmentava johtamisote edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja tukee siten työn imua, ja työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Ekhvan innovatiivisuus ja toimintamallien kehittäminen näkyvät tuloksissa. Edelläkävijyys edellyttää toimintamallien jatkuvaa kehittämistä.
– Muutoksessa keskeistä on, että ideat siitä mitä voimme tehdä paremmin huomenna, ensi viikolla tai ensi vuonna muodostuvat toiminnaksi ja lopulta vakioiduiksi toimintatavoiksi, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen korostaa.
Jatkuvan parantamisen malli on kehittymässä osaksi hyvinvointialueen toimintajärjestelmää. Kyseiseen malliin kuuluvat myös jatkuvan parantamisen taulut, joihin liittyviä hyviä käytäntöjä Ekhvan esihenkilöt ovat myös jakaneet toisilleen.
Kuva: Ekhva
Työn kuorma ja nuorten hyvinvointi huolenaiheina
Kyselyn mukaan työn kuorman hallintaan ja palautumiseen tarvitaan tukea. Hyvinvointialueen toimialoilla psyykkinen rasitus ja epävarmuus työn jatkuvuudesta ovat lisääntyneet. Aiempaa useampi kyselyyn vastannut työntekijä kokee epävarmuutta omien työtehtävien lakkautusuhan (18 %) tai toiseen tehtävään siirron (22 %) vuoksi. Erityisenä huolena nähdään myös masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä.
– Hyvä työpaikka koostuu kolmesta tekijästä: luottamuksesta organisaation johtoon ja esihenkilöihin, mahdollisuudesta innostua ja onnistua omassa tehtävässään ja kokemuksesta, että oma työyhteisö on toimiva ja hyvä. Jotta näihin päästään, tulee huomioida riittävästi yksilöllisiä ja jopa sukupolvisia erityispiirteitä. Tällaiset kyselyssä esiin tulleet tiedot vaativat työntekijäymmärryksen syventämistä, Leskinen painottaa.
Vaikutusmahdollisuudet ja tiedonkulku muutoksissa
Kokemus vaikutusmahdollisuuksista työn muutoksissa on kyselyn perusteella vähentynyt, vaikka se on edelleen paremmalla tasolla kuin muilla kyselyyn osallistuneilla hyvinvointialueilla. Muutostilanteissa tarvitaan jatkuvasti tietoa siitä, miten muutos vaikuttaa jokaisen omaan työhön.
– Esihenkilöt ovat avainasemassa viestin välittäjinä. Johdon tehtävä on varmistaa, että esihenkilöillä on saatavilla riittävästi päivittyvää ja yksityiskohtaista tietoa, josta seuloa omaa työyksikköä koskevat tiedot ja välittää keskeiset tiedot omalle työyksikölleen, henkilöstöjohtaja Nina Holopainen sanoo.
– Osallistamista ja yhteistyötä vahvistamaan solmittiin syksyllä kumppanuussopimus työnantajan ja henkilöstönedustajien kesken, mikä viitoittaa yhteisiä Etujoukkueemme pelisääntöjä, täydentää Antikainen
Työterveyslaitoksen asiantuntijat neuvoivat Ekhvan johtoa miettimään, mitä tehtäviä esihenkilöt voivat priorisoida, jotta jää aikaa muutoksen johtamiseen omassa työyksikössä.
Lisätietoja:
Nina Holopainen, henkilöstöjohtaja, p. 040 513 7746, [email protected]
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, p. 040 638 6436, [email protected]
Elina Antikainen, henkilöstön kehittämispäällikkö, p. 040 153 0504, [email protected]
Ekhvan aloitteesta kehitetään myös selkokielistä kyselyä
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva) kokeiltiin pienimuotoisesti syksyllä 2024 selkokielistä kyselyä osana ”Mitä kuuluu?” -työhyvinvointikyselyä. Ekhvan Vammaisten tuetun työllistymisen palvelujen esihenkilö esihenkilö Hanna Lange sai ajatuksen kokeilusta. Hanna otti yhteyttä Työterveyslaitokseen. Hannalle on tärkeää, että työelämässä kaikki ovat tasa-arvoisia. Hän oli iloinen, kun Työterveyslaitos lähti mukaan kokeiluun.
Kyselyä testattiin työvalmennuskeskus Kahvila Kaislassa ja Vammaisten tuetun työllistämisen yksikössä. Työvalmennuskeskus tukee vammaispalvelujen asiakkaiden sosiaalista osallisuutta ja työelämätaitoja. Kahvila Kaisla sijaitsee Lappeenrannan Iso apu -palvelukeskuksessa.
– Kokeilussa selkokieliseen kyselyyn meillä vastasivat tukityöllistetyt ja myös työntekijät, joilla ei ole kognitiivisia haasteita, kertoo Lange.
Kokeilussa osa kysymyksistä muutettiin selkokielisiksi. Kysely oli myös lyhyempi.
– Arvioinnin perusteella teemme suunnitelman selkokielisen kyselyn kehittämisestä ja jatkosta, toteaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen.
Hanna Lange iloinen siitä, että selkokielistä työhyvinvointikyselyä arvioidaan ja kehitetään.
(23.1.2025 klo 11:30 täydennetty Vammaisten tuetun työllistämisen palvelut)
Miten kysely tehtiin?
- Työhyvinvointikysely oli avoinna 21.10.-17.11.2024 ja siihen vastasi yhteensä 2 919 työntekijää, 59 % kaikista työntekijöistä.
- Työhyvinvointikysely toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa, osana Mitä kuuluu? -tutkimusta.
- Tutkittavia osa-alueita olivat työ, työyhteisö, johtaminen, työterveys ja työturvallisuus.