Työterveyslaitoksen vuoden 2024 Kipinä-kilpailussa kunniamaininnan sai silmäyksikön Fiilispuhe, jonka tavoitteena on työpaikan tunteiden käsittely ja sanoittaminen yhdessä.
Käytännössä Fiilispuhetta toteutetaan osastopalavereissa, jotka aloitetaan fiiliskierroksella. Jokainen saa tällöin muutamalla sanalla kertoa viikon työfiilikset. Taustalla on ajatus, että työn kuormittavia tai hyviä hetkiä ei ole syytä pitää itsellään, vaan tunteiden jakaminen auttaa käsittelemään niitä. Tämä opettaa myös puhumaan tunteista työyhteisönä ja lisää kokemusta siitä, ettei kukaan ole yksin hankalien tilanteiden kanssa. Tunnepuhe sisältää myös ilon ja onnistumisen tunteita, jotka on hyvä jakaa muiden kanssa.
Kilpailun raati totesi Fiilispuheen olevan helposti toteutettava idea jokaisessa työyhteisössä: “Työ herättää tunteita ja niistä on tärkeä pystyä puhumaan. Kannustamme kovasti jatkamaan tätä toimintatapaa, sillä se tuo pitkällä tähtäimellä työhön sellaisia taitoja, joita ei voi opetella itsenäisesti tai koulun penkillä.”
Silmäyksikön esihenkilö Janette Näränen kertoo:
– Pidämme silmäyksikössä viikoittain puolen tunnin ja kerran kuussa tunnin pituisia osastotunteja. Aloitamme osastotunnit aina fiilispuheella eli kierroksella, jossa jokainen pääsee kertomaan, millainen edellinen viikko on ollut, miltä työ ja yhteistyö kollegoiden ja silmälääkäreiden kanssa on tuntunut tai mitä on ylipäätään sydämen päällä. Myös uusin silmin asioita katsovat opiskelijat pääsevät kertomaan tuntemuksiaan. Jokaisella on velvoite kertoa edes jotain. Voi sanoa hyvin lyhyestikin, jos se omasta mielestä riittää.
– Ensimmäisillä kerroilla oli tietenkin alkujännitystä ja arkailua, mutta nyt saattaa mennä hyvinkin vaikka 20 minuuttia puhumiseen. Se aika käytetään mikä menee, joskus enemmän tai joskus vähemmän. Se, että pystytään puhumaan suoraan, on äärimmäisen antoisaa kaikille, niin työkavereille kuin minulle esihenkilönä. Asiat tulevat kaikkien tietoon. Ammennan näistä äärettömän paljon tietoa, vinkkejä ja tuntemuksia omaan työhöni esihenkilönä, ja pääsen parantamaan toimintaa. On hedelmällistä, että asioista keskustellaan yhdessä eikä kahden kesken esihenkilön kanssa. Kaikki pääsevät asioista samalle kartalle.
Janette kertoo, että meni pitkään, että hän ymmärsi itsekään, miten paljon keskusteluista saa irti:
–Aloittaessani tässä tiimissä esihenkilönä helmikuussa 2024 en tiennyt mitä odottaa. Olen hyvin ylpeä tiimistäni ja miten rohkeita he ovat olleet ja ovat edelleen.
– Ajattelen niin, että osastotunneilla olen itse enemmän kuuntelevalla puolella, ja opitaan yhdessä pois siitä perinteisestä mallista, jossa esihenkilö kertoo, miten asiat ovat. Osastotunnit ovat työyhteisön ääni. Jokainen saa olla äänessä.
– Tämä on ilman muuta lisännyt yhteistä keskusteluamme. On selkeästi paikka ja aika, jossa tunteet tuodaan rehellisesti ja rakentavasti esille. Pienemmällä porukalla tämä on toiminut loistavasti. Tiimissäni on noin 15 henkeä, joista hoitajia on noin 12. Keskusteluissa opimme kaikki, miten klinikka parhaiten toimisi, millaisia asiakaspalautteita on tullut ja miten työ yksikössä painottuu. Kollegiaalinen auttaminen on lisääntynyt. Tällä on ollut suuri vaikutus työilmapiiriin ja työyksikön henkeen.
Janette lisää, että fiilispuheen korvaajaa ei ole löytynyt. Eikä kukaan ole koskaan kyseenalaistanut, mitä hyötyä fiilispuheesta on.
– Olen laajentamassa samaa toimintatapaa muihinkin yksiköihin, joissa toimin esihenkilönä, paljastaa Janette haastattelun lopuksi.
Yhdessä työstetty silmäyksikön slogan tiivistää yksikön tavoitteet ja kertoo keitä he ovat, mitä tekevät ja miksi. Eikä huumoriakaan ole sloganista unohdettu: “Syvälle silmiin katsova iloinen henkilökunta hoitaa kaikenikäisiä silmiä tiedolla ja taidolla omatoimisuuden ylläpitämiseksi ja pomo katsoo muuten vaan silmiin.”
Lisätietoja:
 | Janette Näränen, silmäyksikön esihenkilö, puh. 040 651 1286, [email protected] Janette Näränen on toiminut silmäyksikön B1 esihenkilönä helmikuusta 2024 alkaen. Lisäksi hänen vastuullaan ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka C2 sekä suu- ja leukasairauksien poliklinikka C2. |
Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely ja Kipinä-kilpailu
Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely on toteutettu vuodesta 2017, ja sen yhteydessä järjestettävä Kipinä-kilpailu on palkinnut työyhteisöjen kehittämisideoita jo kolmen vuoden ajan.
Kipinä-kilpailuun voivat osallistua kaikki Mitä kuuluu? -tutkimukseen osallistuvien hyvinvointialueiden työyhteisöt. Kehittämisidean tulee olla konkreettinen, realistisesti toteutettavissa ja tukea sujuvaa työntekoa sekä korostaa työn ja työpaikan positiivisia puolia.
Kilpailu tuo esiin työyhteisöjen kehittämistyötä ja vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.
- Työterveyslaitoksen vuoden 2024 Kipinä-kilpailu toteutettiin vain Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työyksiköiden kesken, koska Mitä kuuluu? -kyselyn tehtiin poikkeavana ajankohtana.
- Kilpailuun osallistui 58 toimenpidettä.
- Raati arvosti toimenpiteissä erityisesti yhteistyötä tai psykologista turvallisuutta edistäviä jo käytössä olevia ideoita, jotka on helppo toteuttaa muissakin työyksiköissä.
- Kymmenestä jatkokierrokselle valitusta toimenpiteestä palkittiin neljä ja yksi toimenpide sai kunniamaininnan.