Etusivu » Artikkelit » Yleinen » Kertaa 112-päivänä, miten hätänumeroon soitetaan, ja katso vinkki sopimuspalokuntatoiminnasta
Nainen sairaanhoitajan tummansinisessä työasussa seisoo sairaalan vastaanottoalueella nojaten käsinojaan. Hänellä on ruskeat hiukset, silmälasit ja hymyilevä ilme. Taskussaan hänellä on työvälineitä ja kaulassaan helminauha. Taustalla näkyy sairaalaympäristö valkoisine ovineen ja hoitolaitteineen.

Kertaa 112-päivänä, miten hätänumeroon soitetaan, ja katso vinkki sopimuspalokuntatoiminnasta

Valtakunnallista hätänumeroviikkoa vietetään jälleen 10–16.2.2025, ja kampanjan juhlapäivä on tiistaina 11.2. Hätänumeroviikon tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. Sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevan Tiina Konstin elämässä hätätilanteita voi tulla eteen sekä työssä sairaalassa että vapaa-ajalla sopimuspalokuntatoiminnassa.

Yleisissä hätänumero-ohjeissa korostetaan, että hätänumeroon soitetaan, kun paikalle tarvitaan poliisin, ensihoidon, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua.  Hätätilanne on kiireellinen, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Soita hätänumeroon itse, jos mahdollista. Älä soita ensin sukulaiselle tai ystävälle – apu voi viivästyä.

Tee turvallisuusteko: Lataa 112 Suomi -sovellus

  • Tee soitto sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti ja saat apua oikeaan paikkaan hätä- ja ongelmatilanteissa.
  • Sovelluksesta löydät myös päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen ja lisäksi saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi.

Milloin soitat hätänumeroon 112?

  • Kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
  • Kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa.

Näin teet hätäilmoituksen:

  1. Soita 112.
  2. Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.
  3. Toimi saamiesi ohjeiden mukaan.
  4. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

Sopimuspalokuntalaiset kouluttautuvat kohtaamaan hätätilanteita

Tiina Konsti on ollut Rutolan vapaapalokunta ry:n toiminnassa mukana jo noin 10 vuotta ja toimii naisten- ja nuorten osastojen vetäjänä. Naisosasto edistää arjen turvallisuutta ja kouluttautuu muun muassa yhteisharjoituksissa nuorten kanssa alkusammutuksen ja ensiavun osaamisessa. Koulutuksissa tulee tutuksi myös hätätilanteiden tunnistaminen ja hätänumeroon soittaminen.

Päätyössään Tiina toimii Etelä-Karjalan keskussairaalassa sisätautien ja kardiologian K5-osaston esihenkilönä. Tiinan vapaaehtoistyössä osoittama tarmokkuus ja innovatiivisuus huomioitiin viime vuonna Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen myöntämällä “Vuoden 2024 sopimuspelastaja” -tunnustuksella.
– Olin hyvin otettu tästä tunnustuksesta. Se tuli täytenä yllätyksenä, etenkin, kun en toimi hälytysosastossa, sanoo Tiina.

Tiina kertoo, että päätyöstään ja sopimuspalokuntatoiminnasta on hyötyä molempiin suuntiin:

Palkkatyö on antanut organisointikykyä, jota voi hyödyntää sopimuspalokuntatoiminnassa. Sopimuspalokunnassa toimiminen tuo puolestaan turvallisuusnäkökulmaa ajatteluun. Ylipäätään huomioin ympäristön turvallisuutta paremmin. Jos näen turvallisuusriskin, en jätä sitä siihen, vaan toimin heti niin, ettei siitä aiheudu suurempaa vahinkoa.

Tiina Konsti

Tänään on 112-päivä. Tiina antaakin päivään sopivan vinkin:
– Lataa 112 Suomi -sovellus, josta löydät turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä palveluja. Sitä kautta on helppo tehdä 112-soitto ja se toimii myös ulkomailla. Puhelusi yhdistyy tällöin kohdemaan hätäkeskukseen.

– Samalla kannustan kiinnostuneita tutustumaan sopimuspalokuntatoimintaan harrastuksena. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman alueen sopimuspalokuntaan, kehottaa Tiina.
– Vapaaehtoistyöstä saa valtavasti myös itselleen sisältöä elämään.

Sopimuspalokunnat ammattipalokuntien tukena

Isoimmissa taajamissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tehtävien varalta. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana lähes puolessa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Etelä-Karjalassa suuri osa maakuntaa on haja-asutusaluetta, joissa sopimuspalokuntien osallistuminen hälytystehtäviin on kriittisen tärkeää.

Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa tai sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Etelä-Karjalan alueella on 25 sopimuspalokuntaa ja monista löytyy toimintaa myös lapsille.

Lisätietoja:

Tiina Konsti, K5-osaston esihenkilö, puh. 044 791 5270, [email protected]

Vesa Kultanen, turvallisuusviestintäpäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, puh. 040 570 2712, [email protected]

Customer service