Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut 23.4.2025 päätöksensä Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden yhteiseen, joulukuussa jättämään kanteluun. Sen aiheena oli hyvinvointialueen talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välinen ristiriita.
-Oikeuskanslerin päätös oli perusteellinen. Siitä on selvästi nostettavissa kolme pointtia. Ensinnäkin rahoitusmallia luotaessa tietopohja on ollut riittämätön eikä valtiovalta ole seurannut rahoituspohjan vaikutuksia palveluihin ja reagoinut niihin. Toiseksi aluevaltuustojen talousarviot tulee laatia todellisiin odotuksiin perustuen. Kolmanneksi lakisääteisten palvelujen kattamiseen tulee hakea lisärahoitusta, mikäli tarvittavat sopeuttamistoimet uhkaavat lakisääteisten palveluiden toteutumista, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) johtaja Sally Leskinen tiivistää.
Parempaa seurantaa ja tarvittaessa lainvalmistelua
Valtiovarainministeriö totesi omassa selvityksessään oikeuskanslerille, ettei rahoituslain valmisteluvaiheessa ollut nähtävissä, että hyvinvointialueiden ensimmäisiltä toimintavuosilta kertyisi huomattavasti alijäämää.
-Pidän tätä valtiovarainministeriön selvityksen kohtaan huomionarvoisena ja osaksi huolia herättävänä. Alijäämien syntymisen syyt ja tulevat kehitykset olisi tarpeen onnistua selvittämään riittävän tarkasti. Kantelun ja sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen perusteella herää kysymys myös siitä, onko rahoitusmallin vaikutuksia ja toimivuutta seurattu riittävästi, Pöysti toteaa päätöksessään.
Päätöksessä viitataan THL:n (29.10.2024) julkaisemaan asiantuntija-arvioon, jossa on todettu, että useat hyvinvointialueet ovat todenneet talouden tasapainon saavuttamisen vuoden 2026 loppuun mennessä olevan epätodennäköistä. Hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden rahoitus ei vastannut toteutunutta inflaatiokehitystä eikä valtakunnallisen työmarkkinaratkaisun tasoa.
-Jos rahoituksen riittävyyteen liittyy systeemisiä ongelmia, voidaan harkita myös hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan hyvinvointialuelain 115 §:n sisältöä ja määräaikoja. Tässä harkinnassa on perusteltua ottaa huomioon perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen yhtenä painavana näkökohtana, oikeuskansleri toteaa päätöksessä.
Perustuslain ensisijaisuus ja lisärahoitus
Päätös korostaa perustuslain takaamien palveluiden tuottamista. Lisärahoituksen pyytäminen hyvinvointialueen omasta aloitteesta on hyvinvointialueen ensisijainen toimenpide.
-Totean samalla, että perustuslakiin ja lakiin perustuvia palveluita ei voida jättää lainvastaisella tavalla hoitamatta hyvinvointialueella alijäämän kattamisvelvoitteen toteuttamiseksi, Pöysti toteaa päätöksessään.
Ekhva ei ole hakenut valtion lisärahoitusta tähän mennessä, koska hyvinvointialueista ensin lisärahoitusta hakenut Vantaa-Kerava sai kielteisen päätöksen perusteluilla, joiden nojalla myöskään Etelä-Karjalalle ei olisi ollut odotettavissa myönteistä päätöstä.
– Nyt tulemme hakemaan lisärahoitusta. Tämä ei kuitenkaan poista perusongelmaa, sillä lisärahoitus, jos sellaista myönnetään, on kertaluonteinen toimenpide. Nyt oikeuskanslerin päätöksessä toistuen peräänkuulutetaan ennakoitavuutta ja kokonaisymmärrystä sopeuttamistoimien vaikutuksista, joten toivomme, että juuri näin tulevaa lisärahoitushakemustamme arvioidaan.
– Muutosohjelmamme on jo sinällään todettu riittäväksi mm. lainanottovaltuuksia koskevan päätöksenteon yhteydessä. Pitkällä aikajänteellä vain rohkeasti toimintamalleja ja palveluita uudistamalla päästään pysyvästi halutulle talousuralle. Näin ollen sopeutustoimia on jatkettava määrätietoisesti, Leskinen kommentoi.
Synninpäästö Ekhvan päättäjille
Kun nykyinen aluevaltuusto viime vuoden lopulla linjasi, että Ekhva tulee sopeuttamaan kahden vuoden lisäajalla vaaditun 128 miljoonaa euroa, keskusteltiin siitä, millainen vastuu päättäjillä on, kun he tietoisesti rikkovat hyvinvointilaissa asetettua aikarajaa.
-Talousarvion ja -suunnitelman laatiminen tällaisille parhaan tiedon ja realistisimman arvion mukaisille oletuksille ja laskelmille on hyvinvointialueen viranhaltijan ja luottamushenkilöpäätöksentekijöiden virkavastuulla oleva virkavelvollisuus, Pöysti toteaa.
Ekhvan aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen on helpottunut oikeuskanslerin päätöksestä.
– Kuten päätös nyt selvästi sanoo, perustuslailliset oikeudet ovat ensisijaisia ja toimimme aivan oikein kahden vuoden lisäajan suhteen, koska muuta vaihtoehtoa meillä ei ollut turvataksemme ihmisten oikeudet saada heidän tarvitsemansa palvelut, Kiljunen toteaa.
Lisätiedot:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418