Raskaana olevan palvelupolku
Palvelupolulta saat tietoa raskauden etenemisen seurannasta, synnytykseen valmistautumisesta ja synnytyksestä sekä synnytyksen jälkeisestä ajasta.
Positiivinen raskaustesti
Tehtyäsi positiivisen raskaustestin ota yhteyttä neuvolan ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen p. 05 352 7260.
- Puhelimessa sinulta kysytään tietoja raskauteen liittyen. Tarkista ennen soittoa, koska viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet. Puhelimessa kysytään myös mahdollisista perussairauksista sekä lääkityksistä. Jos sinulla on lääkehoitoinen perussairaus, sinun tulisi olla yhteydessä hoitavaan lääkäriisi. Lääkitys olisi hyvä suunnitella jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
- Saat ohjausta foolihapon käytöstä sekä turvallisesta lääkkeiden käytöstä raskausaikana.
- Saat ajan neuvolan terveydenhoitajalle äitiysneuvolan ensikäynnille.
Ennen ensikäyntiä
- täytä tulostettava äitiysneuvolan esitietolomake, jossa kysytään tärkeitä tietoja raskauden kannalta. Tuo lomake ensimmäiselle neuvolakäynnille. Lomakkeen löydät äitiysneuvolan verkkosivuilta, äitiysneuvolan esitietolomake.
- tutustu Omaperhe -palveluun, josta löydät tietoa raskaudesta, synnytyksestä palautumisesta ja vanhemmuudesta sekä linkkejä palveluihin.
- halutessasi voit ladata raskaussovelluksen, kuten Pregmind.
Mikäli positiivinen raskaustesti on ei-toivottu, ole pikaisesti yhteydessä naistentautien poliklinikalle.
Alkuraskauden seuranta
Ennen ensikäyntiä täytä sähköinen äitiyshuollon esitietolomake, jossa kysytään tärkeitä tietoja raskauden kannalta. Lomakkeen löydät Ekhvan verkkosivujen eAsioinnista. Esitietolomake löytyy aloita asiointi -välilehdeltä.
- Ensikäynnillä terveydenhoitaja kartoittaa esitietolomakkeen ja keskustelun perusteella sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia. Käynnillä keskustellaan perheesi terveystottumuksista, kuten päihteiden käytöstä, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Nämä asiat vaikuttavat odottavan äidin sekä sikiön hyvinvointiin.
- Mikäli tiedossasi on, että suvussasi esiintyy jokin periytyvä sairaus, tämä olisi hyvä kertoa jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Perinnöllisten sairauksien seulontaa voidaan harkita jo alkuraskaudessa ja tämä usein voi vaatia käyntiä Helsingin sikiölääketieteen yksikössä.
- Saat tietoa raskauden ajan ravitsemuksesta ja liikuntasuosituksista.
- Sinulle kerrotaan alkuraskauden veri- ja virtsakokeista sekä eri ultraäänivaihtoehdoista. Jos sinulla on riski raskausajan diabetekseen, terveydenhoitaja ohjaa sinut myös sokerirasitustestiin.
- Saat ensikäynnillä neuvolakortin, johon ammattilaiset merkitsevät raskauden seurannan kannalta tärkeitä tietoja. Pidä neuvolakorttia mukanasi koko raskauden ajan.
Voit käydä katsomassa omia terveystietojasi www.kanta.fi -sivustolla ja tarvittaessa olla yhteydessä neuvolaan ennen sovittua aikaa.
Suunterveyden huomioiminen raskauden aikana on tärkeää. Voit halutessasi varata hoitajan maksuttoman ohjauskäynnin suunterveydenhuoltoon. Muu suunterveydenhuolto on maksullista.
Ensikäynnillä tehtävät mittaukset:
- paino
- pituus
- vyötärönympärys
- BMI (painoindeksi)
- hemoglobiini
- verenpaine
Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa sinut jatkotutkimuksiin neuvolalääkärille tai äitiyspoliklinikalle.
Alkuraskauden ultraäänitutkimus ja rakenneultraäänitutkimus tehdään äitiyspoliklinikalla.
Äitiyspoliklinikalla hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia. Neuvola tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle.Seurantaa tarvitaan, jos sinulla on
- lääkehoitoa tarvitseva pitkäaikaissairaus, kuten esimerkiksi epilepsia, verenpainetauti tai diabetes
- kaksosraskaus
- raskauden kulussa tai sikiön voinnissa ilmenee jotain poikkeavaa
- synnytyspelko
- raskausdiabetes
- olet käyttänyt päihteitä raskaaksi tullessasi tai sinulla on päihderiippuvuus (ETU-info, pitää tehdä).
Neuvolan ensikäynnillä terveydenhoitaja tekee sinulle lähetteen äitiyspoliklinikalle. Tämän jälkeen voit varata ajan sihteeriltä ajan arkisin klo 13:00 – 14:30, puh. 05 352 5681.
Neuvolan ensikäynnillä saat lähetteen verinäytteisiin, joihin itse varaat ajan Laboratorio – Etelä-Karjalan hyvinvointialue (ekhva.fi)
Varhaisraskauden ultraääniseulonta tehdään sinulle äitiyspoliklinikalla joko vatsanpeitteiden päältä tai emättimen kautta. Ultraäänitutkimuksen tekee kätilö. Tutkimuksella varmistetaan raskauden oikea kesto sikiön pää-perämitan perusteella, laskettu aika ja sikiöiden lukumäärä. Lisäksi ultraäänitutkimuksessa saamme seulottua sikiön merkittäviä rakennepoikkeavuuksia.
Halutessasi voit osallistua kromosomipoikkeavuuksien yhdistelmäseulontaan. Tällöin sinun tulee käydä seulontaverikokeissa ennen ultraäänitutkimusta. Verinäytteet otetaan neuvola näytteiden yhteydessä raskausviikolla 9–11. Laboratorioon varataan itse aika Laboratorio – Etelä-Karjalan hyvinvointialue (ekhva.fi). Sikiön koon (pää–perämitta) lisäksi mittaamme sikiön niskaturvotuksen raskausviikolla 11+0 –13+6.
Yhdistelmäseulonnassa arvioidaan riskiä Downin syndroomaan ja harvinaisempaan Edwardsin syndroomaan. Tulos saadaan yhdistämällä verinäyte- ja ultraäänitutkimustulokset. Riskiarvioon vaikuttaa myös ikäsi. Yhdistelmämenetelmän avulla löydämme jopa 80 % kromosomipoikkeavuuksista.
Lisää tietoa seulonnasta löydät alla olevasta linkistä.
Opas raskaana oleville (ekhva.fi)Poikkeavasta seulontavastauksesta kätilö ottaa sinuun yhteyttä. Usein miten tulos saadaan ultraääntä seuraavana arkipäivänä. Normaalista seulontatuloksesta saat kirjeen kotiin.
Äitiyspoliklinikalle ovat tervetulleita mukaan puoliso tai tukihenkilö. Lapsia emme valitettavasti voi ottaa tutkimushuoneisiin.
Usein miten ultraäänitutkimuksessa ei todeta poikkeavaa. Toisinaan raskaus on voinut keskeytyä tai sikiöllä voidaan todeta jokin rakenteellinen poikkeavuus. Tällöin kätilö ja lääkäri kertovat ja ohjaavat mahdollisuuksista jatkohoitoon ja –tutkimuksiin. Löydät lisää tietoa asiasta tästä linkistä: Poikkeava löydös sikiöseulontatutkimuksessa (terveyskyla.fi)
Kätilön seulontakäynnit ovat maksuttomia. Lääkärin vastaanotto on maksullinen.
Jos et pääse tulemaan vastaanotolle, peru aikasi soittamalla puh. 05 352 5681.
Peruuttamattomasta käynnistä peritään maksu.
Raskausviikoilla 13-17 perheellesi tehdään laaja terveystarkastus. Sen tavoitteena on tehdä laaja-alainen arvio perheesi hyvinvoinnista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä lapsen kasvuympäristöstä, jotka voivat vaikuttaa syntyvän lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat.
Tapaat erillisillä käynneillä terveydenhoitajan ja lääkärin. Käynneillä voit keskustella terveydenhoitajan sekä lääkärin kanssa sinua ja syntyvää lasta koskevista asioista tai huolenaiheista.
Ensimmäistä lasta odottavan puoliso voi osallistua puolisoneuvolakäynnille, kun odottajalla on raskausviikkoja noin 28-32. Käynnin tavoitteena on antaa tietoa uuteen elämän tilanteeseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen, vanhemmuuteen sekä isän tai puolison omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Perheen molempien vanhempien osallisuus neuvolapalveluissa on merkityksellistä syntyvän lapsen sekä koko perheen hyvinvoinnin vuoksi.
Mittaukset:
- Alkuraskauden käynneillä terveydenhoitaja tutkii virtsan proteiini- ja sokeripitoisuudet, painosi, verenpaineesi ja tarvittaessa hemoglobiinin. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä.
- Lääkäri tekee kohdun ulkotutkimuksen, kuuntelee sikiön sydänäänet sekä tekee tarvittaessa gynekologisen sisätutkimuksen.
Keskiraskauden seuranta
Aika varataan edellisen ultraäänen yhteydessä tai voit varata ajan sihteeriltä arkisin klo 13.00 – 14.30, puh. 05 352 5681.
Rakenneultraäänitutkimuksen tekee useimmiten kätilö raskausviikolla 19-22. Jos sinulla on mm. sikiön rakennepoikkeavuuksiin altistava perussairaus tai aiempi komplisoitunut raskaus, tutkimuksen voi tehdä lääkäri.
Rakennetutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sikiön pään, sisäelinten ja raajojen rakenteita. Lisäksi katsotaan sikiön kasvu, istukan sijainti ja arvioidaan lapsiveden määrä. Tässä vaiheessa raskautta voidaan myös useimmiten nähdä sikiön sukupuoli.
Joskus rakenneultraäänitutkimuksessa voidaan todeta jotakin poikkeavaa. Tällöin sinulle tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin. Poikkeavuuden laadusta riippuen sinut ohjataan jatkotutkimuksiin Helsinkiin sikiölääketieteen yksikköön.
Tarkempaa tietoa rakenneultraäänitutkimuksesta ja siinä mahdollisesti todettavien poikkeavuuksien saat terveykylä.fi linkin kautta.
Kätilön tekemä seulontaultraääni on maksuton. Mikäli tutkimuksen tekee lääkäri tai kätilön täytyy konsultoida lääkäriä, käynnistä veloitetaan poliklinikkamaksu.
Jos et pääse tulemaan vastaanotolle, peru aikasi soittamalla puh. 05 352 5681.
Peruuttamattomasta käynnistä peritään maksu.
Keskiraskaudessa neuvolakäyntejä on 4-6 viikon välein. Neuvolakäynneillä käsitellään synnytykseen, imetykseen ja vanhemmaksi kasvamiseen liittyviä aiheita. Saat tietoa perhe- ja synnytysvalmennuksista sekä Kela-etuuksista.
Kun raskaus on kestänyt 154 päivää, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistusta, kun haet Kelan etuuksia. Tee hakemukset Kelalle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.
Terveydenhoitaja ohjaa sinua raskauden omaseurantaan raskausmyrkytykseen, raskaushepatogestoosiin, supistuksiin ja sikiön liikkeisiin liittyen.
Äitiysneuvolan terveydenhoitaja voi ottaa vastaan vanhemmuuden tunnustamisen raskauden aikana. Voit sopia molemmille vanhemmille sopivan ajankohdan oman terveydenhoitajasi kanssa vanhemmuuden tunnustamiseen.
Mittaukset
- Terveydenhoitaja seuraa käynneillä odottajan verenpainetta, hemoglobiinia, virtsan proteiini- ja sokeripitoisuuksia, painoa, sikiön sydän ääniä sekä kohdun kasvun seuranta tehdään kohdunpohjan mittauksella (sf-mitta).
- RhD-negatiiviset odottajat käyvät verikokeessa raskausviikolla 24-26. Tällöin tarkistetaan äidin veriryhmävasta-aineet sekä määritetään sikiön Rh-tekijät. Tarvittaessa äidille annetaan immunoglobuliinisuojaus raskausviikolla 28-30. Immunoglobuliinisuojaus on tarpeellinen sikiön vasta-aineiden ollessa Rh-positiiviset.
- Riskiryhmään kuuluvat odottajat ohjataan raskausviikoilla 24-28 sokerirasitukseen laboratorioon. Jos sinulla todetaan raskausdiabetes, varataan sinulle aika raskausdiabetesohjaukseen äitiysneuvolaan.
Neuvola tarjoaa kaikille lasta odottaville perheille perhevalmennuksen. Voit osallistua valmennukseen, kun sinulla on vähintään 24 raskausviikkoa. Voit ilmoittautua perhevalmennukseen sähköisesti asiointipalvelun kautta. Perhevalmennus toteutetaan Teams-yhteydellä verkossa. Lisätietoa perhevalmennuksesta löydät alla olevasta linkistä.
Perhevalmennus – Etelä-Karjalan hyvinvointialue (ekhva.fi)Odottavien olohuone -tapahtumat on tarkoitettu kaikille lasta odottaville perheille sekä vauvojen vanhemmille. Tapahtumat toteutetaan verkossa Zoom-palvelun kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoa Odottavien olohuoneen tapahtumista löydät alla olevasta linkistä.
Odottavien olohuone – MLL:n Kaakkois-Suomen piiriOn tavallista, että synnytys jännittää. Synnytykseen liittyvistä huolen aiheista ja peloista kannattaa puhua neuvolassa. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle ja voit tulla keskustelemaan synnytyksestä kätilön sekä lääkärin kanssa.
Sairaalassamme järjestetään synnytysvalmennus, johon ensisynnyttäjät ja tarvittaessa uudelleen synnyttäjätkin voivat varata ajan eAsioinnin kautta. Sinulla on myös mahdollisuus tulla tutustumaan synnytyssaliin joka keskiviikko klo 13.30. Tutustumisryhmä kokoontuu synnytysosasto C1 aulassa.
Loppuraskauden seuranta
Loppuraskauden neuvolakäynneillä terveydenhoitajan kanssa keskustellaan vauvan hoidosta, vuorovaikutuksesta vauvan kanssa sekä synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta
Loppuraskaudesta voi odottajalla olla jo erilaisia vaivoja, joihin suurimpana syynä ovat kasvava kohtu ja vartalossa tapahtuvat muutokset. Tavallisia vaivoja ovat ummetus, närästys, tihentynyt virtsaamisen tarve sekä turvotus.
Odottajan oma seuranta on tärkeää loppuraskaudessa ja neuvolaan tulee olla yhteydessä, jos huolta odottajan tai sikiön voinnista ilmenee. Turvotusten seuranta on verenpaineen mittausten ohella tärkeä osa loppuraskauden seurantaa. Sikiön liikkeiden seuranta on tärkeää päivittäin. Jos sinulle herää huoli sikiön liikkeistä, tee kotona liikelaskentaa. Kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä suoraan äitiyspoliklinikalle tai synnytysosastolle.
Jos sinulla on ollut raskauden aikana käytössä ASA-lääkitys tai omega valmiste, ne tulisi lopettaa raskausviikkoon 36 mennessä.
Loppuraskaudesta (raskausviikolla 35-36) tapaat neuvolalääkärin. Lääkäri varmistaa sikiön tarjonnan ja tekee synnytystapa-arvion. Voit myös keskustella alustavasti jo lääkärin kanssa synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä.
Raskausviikolta 37 alkaen voit alkaa tehdä kotona antenataalilypsyjä eli ennen synnytystä tehtäviä käsin lypsyjä. Ohjeet ja tarvikkeet saat neuvolakäynnin yhteydessä. Terveydenhoitaja kertoo sinulle myös vastasyntyneen seulontatutkimuksesta (VasSeu-näyte), joka otetaan vauvasta 2–5 vrk:n iässä vanhempien suostumuksella.
Terveydenhoitaja ohjaa sinulle, kuinka varaat aikaa neuvolaan, kun olet kotiutumassa vauvan kanssa sairaalasta. Ensisynnyttäjille pyritään tarjoamaan kotikäynti sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Jos raskaus ei käynnisty itsestään, odottaja varaa äitiyspoliklinikalle ajan yliaikaisuus kontrolliin raskausviikon 41 jälkeen. Jatkokäynnit äitiyspoliklinikalle suunnitellaan yksilöllisesti.
Mittaukset:
- Terveydenhoitajan vastaanotolla sinulta katsotaan virtsan proteiini- ja sokeripitoisuudet, verenpaine, paino, kohdun kasvu (SF-mitta). Sikiön sydänäänet kuunnellaan ja ulkotutkimuksella tarkastetaan sikiön tarjonta. Tarvittaessa mitataan myös hemoglobiini.
- Lääkäri tekee vastaanotolla ulkotutkimuksen ja tarvittaessa sisätutkimuksen.
Mikäli sinulla on perussairauksia ja muita raskauteen liittyviä riskitekijöitä, kontrollit sekä raskauden seuranta lasketun ajan jälkeen toteutuvat äitiyspolikilinikalla yksilöllisesti. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi ikä, ylipaino, verenpainetauti ja raskausdiabetes. Näissä tilanteissa yleensä käynnistystä harkitaan, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa.
Mikäli raskautesi on sujunut normaalisti, sinulle suunnitellaan yliaikaisuustarkastus Ekhva:n synnytysvastaanotolle, kun raskaus on kestänyt 12 päivää yli lasketun ajan (raskausviikot 41+5).
Voit varata ajan käynnille muutamaa päivää aiemmin äitiyspoliklinikan kätilöltä arkisin klo 8–9, puh. 05 352 5260. Käynnillä sinulta otetaan veri- ja streptokokkinäyte sekä sikiön sydänäänikäyrä. Lääkäri tutkii kohdunsuun tilanteen ja tekee ultraäänitutkimuksen. Tutkimuksen perusteella päätetään, aloitetaanko tällä käynnillä kohdunsuun kypsyttely vai voidaanko vielä odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä muutaman päivän ajan. Raskausviikon 42 jälkeen raskauttasi on hyvä seurata sairaalassa.
Käynnistystapa riippuu kohdunkaulakanavan kypsyydestä. Suurin osa kypsyttely- ja käynnistystavoista vaativat sairaalassa oloa, joten varaudu jäämään sairaalaan.
Linkki: potilasohje synnytyksen käynnistäminen
Kun synnytys käynnistyy
- epäilet lapsivedenmenoa
- sinulla on 5-10 minuutin välein kivuliaat ja säännölliset supistukset, etkä pärjää enää kotona
- sinulla on runsasta verenvuotoa
- tunnet jatkuvaa kovaa vatsakipua
- vauvan liikelaskentakriteerit eivät täyty
- havaitset äkillisiä oireita kuten kovaa päänsärkyä, näköhäiriöitä, voimakasta kutinaa esimerkiksi jalkapohjissa, kämmenissä ja/tai vatsalla.
Jos olet epävarma, voit aina soittaa meille puh. 05 352 5262.
Synnytyksen hoidossa pyritään takaamaan turvallinen synnytys sekä äidille että vastasyntyneelle. Suurimmalle osalle äideistä ja vastasyntyneistä turvallisin tapa synnyttää on alateitse. Synnytys voi käynnistyä lapsiveden menolla tai supistuksilla. Joskus latenssivaiheen supistelua voi olla useita päiviä ennen kuin synnytys käynnistyy.
Synnytyksen käynnistyessä voit helpottaa oloasi supistusten aikana esimerkiksi liikkumalla, pyörittelemällä lantiota, jumppapallolla, lämpimällä suihkulla, lämpöpakkauksella ja hengittelemällä. Rentoutuminen supistuksen aikana on tärkeää. Tässä voi auttaa esimerkiksi läheisen antama hieronta.
Synnytykseen kannattaa valmistautua muun muassa ottamalla selvää synnytyksen eri vaiheista ja harjoittelemalla rentoutumista. Voit kirjoittaa ylös ajatuksiasi synnytyksestä ja ottaa sen mukaan sairaalaan synnyttämään tullessa. Synnytyksen kulku on yksilöllistä ja sen vuoksi tarkkaa suunnitelmaa voi olla vaikea tehdä. Voit kuitenkin miettiä millaista tukea kätilöltä toivot. Jännitätkö sairaalassa oloa tai toimenpiteitä, oletko kiinnostunut kokeilemaan lääkkeettömiä kivunlievityksiä vai toivotko selkäpuudutusta jne.
Kätilön lisäksi synnytyksessä tukenasi voi olla puoliso tai joku muu läheinen sekä doula.
- äitiyskortti
- omat lääkkeet ja tarvikkeet kuten verensokerimittari
- henkilökohtaiset hygieniatuotteet
- imetysliivit ja liivinsuojia
- antelypsyt, jos sinulla on niitä
- halutessasi omia vaatteita, sisäkengät, puhelimen laturi, juomapullo ja eväitä
- Ajatuksia synnytyksestä -lomake
Synnytyksen jälkeen siirryt vauvasi kanssa osastolle C1. Osastolla olet 1–2 hengen huoneessa, joissa suurimmassa osassa on oma wc- ja suihkutila. Sinun on mahdollista olla myös perhehuoneessa, jolloin puoliso/tukihenkilö yöpyy ja osallistuu vauvan hoitoon aktiivisesti. Sisarukset eivät voi yöpyä perhehuoneessa. Perhehuoneessa on erillinen maksu, johon sisältyy tukihenkilön ruokailu.
Vauvat ovat vierihoidossa, joka tarkoittaa sitä, että vauva on äidin luona ympäri vuorokauden. Osastolla hoitajat auttavat ja ohjaavat vauvan hoidossa ja syöttämisessä tarpeidesi mukaan. Tavoitteenamme on mahdollistaa hyvä alku vanhemmuuteen ja imetykseen sekä tukea imetyksen jatkumista. Jos vauva tarvitsee erityistarkkailua lastenosastolla G4, pyrimme tilanteen mukaan järjestämään perhehuoneen G4:lle.
Vanhempien luvalla vastasyntyneestä otetaan ennen kotiutumista verikoe synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontaa varten.
Lääkärimme toimii lääketieteellisen hoidon asiantuntijana. Koko henkilökuntamme on tukenasi sairaalassaoloaikana. Tavoitteenamme on antaa sinulle ja vauvallesi turvallista ja yksilöllistä hoitoa, ja kaikissa hoitotoimissa tähtäämme sinun ja lapsesi hyvinvointiin.
Tavanomaisesti sairaalassa ollaan synnytyksen jälkeen 1-4 vrk. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan 2 vrk iässä. Mikäli kotiudut aiemmin, synnytyksen jälkeen vauva tarkastetaan osastollamme 1-5 vrk kuluessa arkipäivisin.
Synnytyksen jälkeen
Kun kotiudutte vauvan kanssa sairaalasta, varatkaa ensimmäinen neuvolakäynti soittamalla neuvolan ajanvaraus- ja palvelunumeroon puh. 05 352 7260.
Ensimmäinen käynti on tavallisesti 1-2 viikon kuluttua vauvan syntymästä joko perheen kotona tai neuvolassa. Ensimmäisellä käynnillä synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tarkastaa vastasyntyneen ja mittaa painon. Myös äidin toipumisesta synnytyksestä keskustellaan ja terveydenhoitaja antaa tarvittaessa ohjausta imetykseen sekä vauvan hoitoon liittyen. Saat tietoa myös mahdollisista synnytyksen jälkeisistä haasteista. Saat vauvan lastenneuvolakortin sekä tietoa lastenneuvolakäynneistä. Vauvan kasvun ja kehityksen seuranta siirtyy tämän käynnin jälkeen lastenneuvolaan. Synnyttänyt äiti on kolmen kuukauden ajan synnytyksestä äitiysneuvolan asiakas.
Synnytyksen jälkitarkastus neuvolassa.
Sinulle varataan aika synnytyksen jälkitarkastukseen 7-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Tarkastuksen voi tehdä joko lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja. Jälkitarkastuksessa keskustellaan sekä synnytyksen kulusta että sinun palautumisestasi raskauden ja synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksen yhteydessä keskustellaan myös raskauden ehkäisystä, joten on hyvä miettiä toiveesi ehkäisyn suhteen jo valmiiksi.
Jos sinulla on ollut insuliinihoitoinen raskausdiabetes, käyt sokerirasituksessa ennen jälkitarkastusta. Lähete sokerirasitukseen tehdään neuvolasta.
Terveydenhoitaja mittaa sinulta jälkitarkastuksen yhteydessä verenpaineen, hemoglobiinin sekä painon. Käynnillä tarkastetaan myös virtsa tikkutestillä. Lääkäri tai terveydenhoitaja tekee sisätutkimuksen.
Joskus kotiutumisen jälkeen voi tulla haasteita imetyksessä. Neuvolasta saat apua ja ohjeita imetyspulmiin, mutta joskus ne eivät riitä ongelman ratkaisuun. Tällöin voit ottaa yhtyettä soittoaikana imetyspoliklinikalle ja sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Ajan voi varata 8 viikon sisällä synnytyksestä. Imetyspoliklinikalla käynti on maksutonta.
Ajanvaraus
Puh. 040 146 3379 ma-ke ja pe-su klo 16-17, torstaisin klo 15-16
Ota yhteys synnytyssairaalan päivystykseen (puh. 05 352 5262), jos
- jälkivuodon vähenemisen jälkeen vuoto muuttuu hyvin runsaaksi ja vaikuttaa yleisvointiisi
- sinulla on alavatsakipua, jälkivuoto muuttuu pahanhajuiseksi tai nousee korkea kuume.
Ota yhteys yhteispäivystykseen (puh. 116 117), jos
- sinulla on rinnassa punoittava, kuumottava ja kipeä alue sekä korkea kuume
- sinulle tulee pohjekipua tai hankalaa hengenahdistusta.
Lievemmissä oireissa voit olla yhteydessä terveyskeskukseen tai neuvolaan.