• Kiirehdi varaamaan influessarokotusaika tai tarkista, miten saat rokotuksen ilman ajanvarausta Read more
  • Hengitystie-infektiota sairastaville sekä COVID-riskiryhmäläisille suositellaan maskin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa Read more
Etusivu » Tarvitsetko apua? » Voi hyvin » Eroon riippuvuuksista

Eroon riippuvuuksista

Riippuvuus voi muodostua johonkin päihdyttävään aineeseen tai toimintaan.

Päihteiksi lasketaan ilman hoidollista tavoitetta käytetyt, psyykkisiin toimintoihin vaikuttavat aineet eli alkoholi, impattavat aineet ja huumeet sekä päihtymystarkoitukseen käytetyt lääkkeet. Lisäksi päihdekategoriaan lasketaan myös tupakka ja muut nikotiinituotteet. Päihdehaittojen ehkäisyssä kiinnitetään huomiota kaikkiin edellä mainittuihin päihteisiin.

Toiminnallisiin riippuvuuksiin kuuluu mm. rahapelaaminen. Rahapelejä ovat esimerkiksi lotto, raaputusarvat, rahapeliautomaatit, urheiluvedonlyönti ja nettipokeri.

Riippuvuuden muodostuminen johonkin päihdyttävään aineeseen tai toimintaan edellyttää sitä, että sen tuottama psyykkinen tai fyysinen tila on tavalla tai toisella tyydyttävä. Mitä nopeammin jokin aine tai toiminta tuottaa tällaisen vaikutuksen, sitä helpommin se synnyttää riippuvuutta. Silti yksilöllisilläkin tekijöillä on osuutta asiaan. Riippuvuudelle altistavat perinnöllisten tekijöiden ohella sosiaalisen oppimisen kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta riippuvuus voi syntyä myös myöhemmällä iällä esimerkiksi yksilön reaktiona stressiin tai erilaisiin elämänkriiseihin.

Tietoa päihteistä: Mielenterveystalo itsehoitohttps://www.mielenterveystalo.fi/fi/paihteet

Päihdelinkin tietopankki
Pikatieto

Tietoa riippuvuuksista:

Päihdelinkin tietoiskut
Riippuvuus


Alkoholi

Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alkoholin käyttöä säädellään alkoholilailla. Alkoholi on täysi-ikäiselle laillinen päihde, mutta lailla halutaan suojata alaikäisiä alkoholin haitoilta ja siksi hallussapito, myynti ja anniskelu on kielletty alle 18-vuotiaalle.

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja. Haittoja syntyy yhtäältä lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä humalatilan vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi tapaturmina tai järjestyshäiriöinä. Haittoja syntyy myös pidempiaikaisesta liiallisesta käytöstä, mikä aiheuttaa valtaosan alkoholinkäytön aiheuttamista vakavista terveyshaitoista. Välillisesti alkoholin haitat kohdistuvat mm. käyttäjän läheisiin, lähiympäristöön tai yhteiskuntaan. Esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa heidän lastensa terveyteen ja hyvinvointiin.

Oman alkoholinkäytön riskien arviointi

Omaa alkoholinkäyttöä on hyvä tarkastella aika ajoin kuten muitakin elintapoja. AUDIT-testillä voit testata onko alkoholinkäytöstäsi aiheutumassa riskejä. Alkoholin käytön riskit Alkoholin käytän riskit- AUDIT

Ikääntyneen elimistössä alkoholin haittavaikutukset korostuvat, minkä vuoksi kohtuullinenkin alkoholin käyttö voi aiheuttaa riskin. Yli 65-vuotiaille on kehitetty oma testi alkoholinkäytöstä. Yli 65- vuotiaan alkoholimittari

Tukea alkoholin käytön vähentämiseen

Alkoholinkäytön itseapuohjelma Alkoholinkäytön omahoito-ohjelma Juomisen hallinnan opas löytyy Mielenterveystalosta .


Huumausaineet

Suomessa kaikki huumausaineet ovat laittomia. Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja kannabisöljy. Keskushermostoa lamaavia aineita ovat muun muassa heroiini, morfiini, buprenorfiini ja lakka sekä keskushermostoa kiihdyttäviä aineita ovat esimerkiksi amfetamiini, kokaiini ja ekstaasi.

Huumausaineista lisää tietoa tarjoaa esimerkiksi Päihdelinkin sivusto 

Kannabis

Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa, ja siksi se on nostettu tässä tietopaketissa erikseen esille.

Kannabis on päihde, jota valmistetaan eri hamppukasvien lajikkeista. Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy. Kannabiksen pääasiallinen vaikutus on keskushermoston toiminnan heikkeneminen, johon liittyy usein rentoutuminen ja mielihyvän tunne. Jotkut käyttäjät kuitenkin ahdistuvat ja kokevat kannabiksen vaikutuksen epämiellyttävänä. Kannabis heikentää ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arviointia ja aiheuttaa assosiaatioiden eli mielleyhtymien löyhtymistä. Nämä yhdessä koordinaatio- ja reaktiokyvyn sekä muistin heikkenemisen kanssa lisäävät onnettomuusriskiä, erityisesti liikenteessä. Muita vaikutuksia ovat ääreisverenkierron vilkastuminen, sydämen tykytys, silmän valkuaisten punoitus, silmien, nielun ja suun kuivuminen, huimaus, yskä ja ruokahalun lisääntyminen.

Kannabis on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi eli kannabiksen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä.

Tukea kannabiksen käytön lopettamiseen

Kannabiksen käytön lopettamisen tueksi on kehitetty sähköinen kannabispäiväkirja, joka löytyy kannabis.eu -sivustolta.


Tupakka ja nikotiinituotteet

Tupakka on stimulantteihin luokiteltu päihde. Sitä valmistetaan kuivattamalla tupakkakasvien lehtiä. Yleisin tupakkatuote on tupakka, jota poltetaan savukkeissa, sikareissa, piipussa tai vesipiipussa. Nuuska ja purutupakka kuuluvat savuttomiin tupakoihin. Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat Suomessa suosituimpia tupakkatuotteita.

Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Vuosittain arviolta lähes 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.

Nuuska

Nuuska on suussa käytettävä, tupakkajauheesta tehty kostea möykky tai nenään vedettävä kuiva tupakkajauhe. Nuuska on vahvaa nikotiiniriippuvuutta aiheuttava tupakkatuote, sillä nuuska voi sisältää tupakkaan verraten moninkertaisen määrän nikotiinia. Suomessa käytetyin nuuskatuote on pussinuuska. Suosiota ovat kasvattaneet myös nikotiininuuskat, jotka eivät sisällä tupakkaa.

Nuuskan myynti on kielletty Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tupakkalain mukaan yksityishenkilö voi tuoda vuorokaudessa maahan omaa henkilökohtaista käyttöään varten enintään 1 000 grammaa savuttomia tupakkatuotteita. Alle 18-vuotias ei saa tuoda maahan tupakkatuotteita tai nikotiininesteitä. Nuuskaa ei saa tuoda toisen henkilön käyttöön riippumatta siitä, maksaako tämä nuuskasta vai ei.

Tietoa nuuskasta:

THL Nuuska

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 

Lopettaminen kannattaa aina

Pitkään jatkunut tupakointi lyhentää elinikää jopa kymmenellä vuodella. Lopettamalla tupakoinnin monen vakavan, pitkäaikaista hoitoa vaativan tai ennenaikaiseen kuolemaan johtavan sairauden riski pienenee. Mitä aiemmin tupakoinnin lopettaa, sitä enemmän terveyshyötyjä saavuttaa. Tupakoinnin lopettaminen parantaa kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia kaiken ikäisenä.

Vuosi ilman tupakkaa - Keho kiittää
Infograafin sisältö: 8 tunnissa veren hiilimonoksiditasot laskevat ja happitasot nousevat normaaleiksi.; 24 tunnissa keuhkot alkavat puhdistua.; 2 päivässä nikotiini on poistunut elimistöstä.; 3 päivässä maku- ja hajuaisti paranevat. Hengittäminen helpottuu.;2-3 kuukaudessa unen laatu paranee, muisti ja keskittymiskyky kohenevat.; 3-9 kuukaudessa energisyys lisääntyy, hengitysvaikeudet vähenevät.; 1 vuodessa sydäninfarktin riski puolittuu.
Infograafi Vuosi ilman tupakkaa – Keho kiittää
Tukea nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen

Savuton kunta -ohjelman tupakoinnin lopettamisen tueksi tarjoama 28 päivää ilman -palvelu toimii sekä verkossa että liveryhminä. Tiedot verkko- sekä liveryhmistä löydät täältä: 28päivääilman 

Henkilökohtaista tukea saat myös terveydenhuollon ammattilaisilta.

Tarvitseeko läheisesi tukea tupakoinnin lopettamiseen ?

Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen voi olla vaikeata vahvan riippuvuuden vuoksi. Tupakoitsijat kertovat, että perhe ja ystävät ovat tärkein tuki ja motivaatio lopettamiseen. Alla olevasta linkistä saat vinkkejä, kuinka kuinka voit auttaa läheistäsi lopettamaan tupakkatuotteiden käytön.

Filha – haluatko auttaa läheistäsi lopettamaan tupakoinnin?


Rahapelaaminen

Rahapelaamisella tarkoitetaan kaikkia pelaamisen muotoja, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Rahapelien pelaaminen voi pahimmillaan johtaa ongelmalliseen pelaamiseen tai jopa rahapeliriippuvuuteen, jolloin pelaaminen aiheuttaa usein vakavia taloudellisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä haasteita.

Riskipelaajia suomalaisista on noin 15 %. Riskipelaaja pelaa usein ja yleensä monia erilaisia rahapelejä. Lisäksi hän käyttää enemmän aikaa ja rahaa pelaamiseen. Riskipelaamisesta on lyhyt matka ongelmalliseen pelaamiseen. Ongelmallisesti pelaavia on reilu kolme prosenttia väestöstä. Pelaaminen vaikuttaa jo haitallisesti elämän eri osa-alueille, kuten tekoihin, tunteisiin, terveyteen ja talouteen. Haitalliset vaikutukset alkavat näkyä pelaajan arjessa ja voivat ulottua myös läheisiin.

Tietoa rahapelaamisen riskeistä ja pelaamisen hallinnasta löydät

Tukea rahapelaamisen hallintaan

Tarjoamme tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista. Palvelumme on tarkoitettu päihteiden käyttäjille, pelaajille ja heidän läheisille. Tarjoamme palveluja päivystyksellisestä (24/7) toiminnasta kiireettömiin päihdeklinikan vastaanottoihin, katkaisu- ja vieroitushoitoa ja laitoskuntoutusta sekä opioidikorvaushoitoa, terveysneuvontaa ja neulanvaihtoa.

Hyvinvointialueen Ekhvan Päihdepalvelut

Ehkäisevä päihdetyö

Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Pakkaa toteutetaan paikkakunnalla tai alueella koko yhteisön voimin. Pakka-mallin mukaisella työllä voidaan tutkimusten mukaan:

  • parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa
  • vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta
  • tukea alaikäisten raittiutta ja vaikuttaa asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomisesta
  • tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa
Pakka – päihdetilannekysely

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö toteutti Pakka-tarjontatyöryhmän toimeksi antamana päihdetilannekyselyn Etelä-Karjalassa helmikuussa. Aiemmin vastaavat kyselyt on toteutettu vuosina 2018 ja 2021. Kysely on osa alueella tehtävää Pakka-toimintamallia, jota toteutetaan yhdessä kuntien sekä viranomaistyöryhmän kanssa. Kyselyllä selvitetään eteläkarjalaisten näkemyksiä päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin sekä mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista. Kyselyn tuloksia käytetään ehkäisevän päihdetyön sekä Pakka-toimintamallin kehittämiseen Etelä-Karjalassa.

Customer service