Mielenterveyden perusta
Ravitsemus, liikunta, uni
Ravitsemus
Elintavoilla ja ravitsemuksella on suuri merkitys mielen hyvinvointiin. Säännöllinen syöminen, neljästä kuuteen (4–6) syömiskertaa päivässä, tukee mielenterveyttä sekä mielen toimintaa. Syömällä monipuolisesti voit huolehtia myös aivoterveydestä ja sydänterveydestä. Ravitsemuksen pitää olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta mieli voi hyvin. Täsmäsyöminen on paras tapa syödä kehon ja mielen tarpeisiin: syödään säännöllisesti, riittävästi, monipuolisesti sekä sallivasti.
Suoliston sanotaan olevan toiset aivot. Suolisto valmistaa aivoille tärkeitä välittäjäaineita. Suoliston mikrobikannalla on merkitystä myös mielen hyvinvointiin. Säännöllisellä ja monipuolisella syömisellä voi hoitaa samalla aivojaan sekä mielenterveyttään. Aivot ovat ihmisen ohjaamiskeskus ja siksi on tärkeää, että myös aivoista pidetään huolta. Aivot tarvitsevat energiaa, eivätkä pysty varastoimaan sitä.
Seuraavassa on ravitsemuksesta linkkejä, joista voit etsiä juuri sinua kiinnostavaa tietoa:
Ruokavirasto: Terveyttä edistävä ruokavalio
Sydänliitto: Ruoka & ravitsemus
Liikunta
Liikunta on yksi mielenterveyden peruspilareista. Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Kumpikin vaikuttaa toiseen. Tämän vuoropuhelun ymmärtäminen on yksi mielenterveyden kulmakivi. Vaikuttamalla kehoon voit myös vaikuttaa mieleen. Tukea liikunnan aloittamiseen on mahdollista saada kuntien liikuntaneuvojilta sekä Eksoten hyvinvointivalmentajilta.
Liikunta auttaa aivoterveyteen lisäämällä mielihyvähormoneiden tuotantoa. Luonnossa liikkumisella on tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Liikunnalla voi myös vaikuttaa tunnetiloihin, esimerkiksi ahdistukseen saattaa auttaa voimakas (25–30 min) liikunta.
Liikunnan olisi hyvä olla säännöllistä ja itselle mielekästä. Liikunnan tarkoitus on tuottaa mielihyvää, elämyksen – ja onnistumisen kokemuksia. Terveydenkannalta riittävä määrä liikuntaa pitää sisällään reipasta liikuntaa (2,5 tuntia), syke nousee, lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa.
Täältä löydät lisätietoja:
- UKK- instituutti: Liikunta ja mielenterveys
- Mielenterveystalo: Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista
- Retkiä ja retkikohteita: Etelä-Karjala – Retkipaikka
Uni
Uni on välttämättömyys ihmiselle; ihminen nukkuu lähes kolmanneksen elämästä. Unentarve muuttuu elämän aikana, ja on erilainen eri ihmisillä. (Mielenterveystalo.) Unen merkitys mielen hyvinvoinnille on kiistaton. Unettomuus voi aiheuttaa mitä moninaisempia oireita, siksi riittävästä unen laadusta ja määrästä on tärkeää huolehtia.
Jokaisella on ajoittain uniongelmia. Suurin osa ihmisistä kärsii toiminnallisesta unettomuudesta, jonka takana on monesti esimerkiksi huolet, stressi tai äkilliset elämänmuutokset. Uni häiriintyy helposti, jos mielessä on paljon mietittävää, silloin myös keho menee helposti ylivirittyneeseen tilaan. Unen aikana aivot toimivat aktiivisesti ja poistavat haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Itse voi myös melko paljon vaikuttaa uneen. Uniongelmissa kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa elintavat.
Mielessä saattaa pyöriä työasioita tai huolia. Jos huolet uhkaavat vallata päivän, niin silloin voi pitää huolihetken, jolloin käsittelee mieltä painavia asioita. Muuna aikana mieleen tulevat huolet voi tietoisesti siirtää huolihetkeen. Tietoisuustaitoharjoituksista on myös apua. Mielen kouluttaminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta säännöllisellä harjoittelulla ja sinnikkyydellä se onnistuu.
Lisätietoa ja harjoituksia mielen rauhoittamiseen löytyy alla olevista linkeistä:
- Mielenterveystalo: Rentous osana elämäntapaa
- Uniliitto: Unen itsehoito
- Sydänliitto: Uni ja stressi
Tutustuit juuri Mielenterveystaidot mielenterveyden tukena -kokonaisuuden osaan Mielenterveyden perusta. Kokonaisuuden muut osat löydät sivulta Hyvä mieli.