Syö, liiku ja nuku hyvin

Ravitsemus, liikunta ja uni ovat kolme ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää osa-aluetta.
Monipuolisella ruoalla, säännöllisellä liikunnalla ja laadukkaalla sekä riittävällä unella on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen.

Syö hyvin

Syömme ruokaa monesta syystä. Saamme siitä energiaa, tärkeitä ravintoaineita, aistielämyksiä ja yhdessäolon kokemuksia. Hyvä ruokavalio ei rajoita turhaan eikä tee elämästä hankalaa. Hyvät ruokavalinnat ja terveelliset ruoanvalmistustavat edistävät terveyttämme. Terveyttä edistävässä ruokavaliossa olennaista on kokonaisuus, eivätkä yksittäiset ruoka-aineet tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä. Säännöllinen ateriarytmi, monipuolisuus, joustavuus ja riittävyys ovat hyvän syömisen kulmakiviä.

Palvelut hyvän syömisen tukena:

Ruisleipä, jonka välissä levite, salaattia, leikkelettä, tomaattia ja marinoitua punasipulia.

Lisää tietoa ravitsemuksesta

Sydänliitto

Ravitsemus- ja ruokasuositukset

Syö hyvää – opas terveelliseen syömiseen

Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki

Arvioi ruokavaliosi laatua ruokavalioindeksillä – Terveyskylä.fi

Vireyttä seniorivuosiin – Ruokavirasto (useita teemoja, mm. testi ruokavalion laadusta, aivoterveys ja videoita)

Syömisen ja kehonkuvan ongelmien omahoito-ohjelma – Mielenterveystalo.fi

Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma – Mielenterveystalo.fi

Ravitsemusoppaat (ekhva)

Ikääntyneet_ravitsemusopas_EKHVA_2024 Lataa

Ruoasta terveyttä ja hyvää oloa EKHVA Lataa

Liiku hyvin

Fyysinen aktiivisuus eli liikkuminen on välttämätöntä, että pystymme suoriutumaan arkiaskareista ja monista työtehtävistä. Säännöllinen liikunta auttaa useiden pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien (sydäninfarkti, aivoinfarkti, katkokävely), lihavuuden, tyypiin 2 diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien (polven ja lonkan nivelrikko), ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, masennusoireiden sekä useiden syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikkumisen suositukset ohjaavat terveyden kannalta tarvittavaan viikoittaiseen liikkumisen määrään sekä antavat myös esimerkkejä liikkumisenmuodoista. Kaikille 18- 64-vuotiaille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa – kuten reipas kävely – ainakin 150 minuuttia viikossa. Vaihtoehtoisesti rasittavampaa liikuntaa, kuten juoksua, aerobicia tai maastohiihtoa, suositellaan ainakin 75 minuuttia viikossa. Liikuntasuosituksiin kuuluu myös kaikille lihasvoimaa tai – kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, jumppaa tai venyttelyä – vähintään 2 päivänä viikossa. Näiden lisäksi 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille suositellaan lisäksi liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa kuten kotivoimistelua.

Viikoittainen liikkumisen suositus 18 – 64 -vuotiaille

Voit arvioida omaa liikkumistasi UKK:n testillä tästä.

Palvelut liikkumisen tukena:

Kuntien liikuntaneuvonta

Liikuntaneuvonta on tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen.

Liikuntaneuvontaan voit hakeutua ottamalla yhteyttä oman kuntasi liikuntapalveluiden ohjaajiin. Liikuntaneuvonnassa käydään läpi sinun liikunta- ja elintapatottumuksia, autetaan löytämään sopiva tapa toteuttaa terveellisempiä elintapoja sekä lisäämään arjen fyysistä aktiivisuutta. Ohjaaja on tukenasi muutosprosessissa.

Kysy oman kuntasi liikuntaneuvonnasta BMI sekä erityisliikuntakorteista.

Kuntien liikuntatoimien sivut:

Tutustu Liikuntasuosituksiin

Lasten- ja nuorten liikkumissuositus

Liikkumisen suositus aikuisille

Liikkumisen suositus yli 65- vuotiaille

Soveltaen liikkumalla hyvinvointia – soveltava liikkumisen suositus

Nuku hyvin

Uni on elämälle välttämätöntä eikä kukaan voi valvoa useampaa vuorokautta peräkkäin. Hyvän yöunen tärkein merkki on se, että aamulla tuntee itsensä virkeäksi ja levänneeksi eikä päivemmälläkään väsytä. Lyhyen tai muuten virkistämättömän yöunen taustalla voi olla monia tekijöitä, joita työelämän ja vapaa-ajan kiireinen elämänrytmi korostaa. Erilaisten älylaitteiden käyttö (ruutuaika) ei rauhoita nukkumaan menoon valmistautumista.

Lyhytaikainen unettomuus – vaikeus nukahtaa, heräämiset unen aikana ja vaikeus nukahtaa uudelleen muutaman viikon ajan – on tavallista ja voi kohdata monenlaisten elämän ongelmien takia. Siihen on saatavissa erilaisia itsehoito-ohjeita. Varsinaisista uniongelmista tavallisimpia ovat pitkään jatkunut unettomuus ja uniapnea (hengityskatkokset unen aikana). Näiden selvittely voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

UniopasLataa