Asukasosallistuminen

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella valmistellaan parhaillaan hyvinvointialueen palveluja, toimintaa ja päätöksentekoa koskettavaa toiminnallista sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Lakisääteinen toiminnallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu auttaa osaltaan tunnistamaan palvelujen yhdenvertaisuuden karikot, määrittelemään yhdenvertaisuuden edistämisen tavoitteet ja viemään ne toimintaan ja palvelukäytäntöihin.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on kevään 2024 aikana kartoittanut yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon toteutumista palveluissa ja toiminnassaan henkilöstökyselyin sekä eri väestö- ja vähemmistöryhmien työpajoin ja kyselyin.

Asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palveluissa, toiminnassa ja päätöksenteossa kartoitettiin Polis-kyselyllä 11.-24.3.2024. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä ja verkkoalustan taustalla olevan tilasto-ohjelman avulla 221 vastaajaa ryhmiteltiin kahteen ryhmään.

Ryhmässä A (104 vastaajaa) 86 % vastaajista ei kokenut, että hyvinvointialueen palveluissa toteutuu kaikkien palvelujen käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kyseisen ryhmän vastaajista 61 % on kokenut syrjintää hyvinvointialueen palveluissa ja 68 % on havainnut syrjintää hyvinvointialueen palveluissa viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 56 % kokee kuuluvansa ryhmään, joka on erityisen altis syrjinnälle. Vastaajista 80 % myös kertoi, ettei koe tulevansa kuulluksi hyvinvointialueen palveluissa ja 78 % ei koe saavansa tarpeitaan vastaavia palveluita hyvinvointialueelta, silloin kun tarvitsee. Vastaajista 47 % kokee, että aikaisempi syrjinnän kokemus hyvinvointialueella on estänyt käyttämästä hyvinvointialueen palveluita uudestaan.

Ryhmässä B (117) vastaajaa) 80 % vastaajista ei ole kokenut syrjintää hyvinvointialueen palveluissa. Kyseisen ryhmän vastaajista 75 % ei ole myöskään havainnut syrjintää hyvinvointialueen palveluissa viimeisen vuoden aikana. Vastaajat myös kokevat toista ryhmää useammin (69 %), että oma näkemys huomioidaan asioidessa hyvinvointialueen palveluissa ja että vastaajat (66 %) saavat tarpeita vastaavia palveluita hyvinvointialueelta silloin kun tarvitsevat. Tarkemmin Polis-kyselyn tuloksiin pääset tutustumaan tästä linkistä.

Kysely kohdennettiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstölle ja sote-alan järjestöille, ja sen tavoitteena oli saada tietoa mm. siitä, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tiedetään ja miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ tunnistetaan sotessa ja järjestöissä. Pääset tutustumaan kyselyn tuloksiin tästä linkistä.

Kyselyssä ikääntyneet pääsivät kertomaan näkemyksensä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan hyvinvointialueen palveluissa ja päätöksenteossa. Kyselyyn vastasi 357 henkilöä, joista lähes kolme neljäsosaa oli 65–74-vuotiaita ja asui kaupungissa tai kuntakeskuksessa.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Noin kolme neljäsosaa myös koki omaavansa riittävästi tietoa siitä, miten voi itse edistää hyvinvointia ja terveyttä. Sen sijaan vastaajat toivoivat enemmän ja selkeämpää / ymmärrettävämpää tietoa hyvinvointialueen palveluista ja eri vaihtoehdoista. Tietojen löytäminen koetaan haastavaksi, vaikka digitaitoja olisikin.

Kaksi kolmesta vastaajasta haluaisi tulla nykyistä useammin kuulluksi hyvinvointialueen asioiden valmisteluvaiheessa. Etenkin lääkäripalveluihin vaikuttaminen koettiin tärkeäksi. Kuitenkin vain harva vastaaja kertoi tietävänsä, miten voi vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin. Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia pidettiin hyvänä tapana ottaa ikääntyneet mukaan päätösten valmisteluun. Digiosaamisen koettiin olevan vaikuttamisen edellytys ja 70 % vastaajista koki omaavansa riittävät digitaidot hyvinvointialueen palveluissa asioimiseen.

Kyselyssä nousi esiin, etteivät ikääntyneet aina koe tulevansa kuulluksi asioidessaan sote-palveluissa. Noin 40 % vastaajista oli kokenut, ettei tullut kuulluksi tai hänen omaa näkemystään ei otettu huomioon hyvinvointialueen palveluissa asioidessa. Myös kommunikointivaikeudet hoitohenkilökunnan kanssa (esim. kielimuuri) nostettiin esiin.

Vanhusneuvostojen toiminta ei ollut vastaajille kovin tuttua. Valtaosa vastaajista kertoi, ettei tiedä keitä oman paikkakunnan vanhus- ja vammaisneuvostossa on mukana ja miten heidät tavoittaa.

Kyselystä saatua tietoa hyödynnetään Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Ikäystävällinen Etelä-Karjala-kärkiohjelman suunnittelutyössä ja pohjana keväällä 2024 toteutettaville robottipuheluille. Vastaukset eivät edusta Etelä-Karjalan ikääntyneen väestön enemmistön mielipiteitä, mutta ovat kuitenkin suuntaa antavia.

Kyselyn tuloksia pääset tarkastelemaan tarkemmin tästä linkistä.

Kysely oli avoinna 27.11-17.12.2023. Kyselyyn vastasi 573 eteläkarjalaista, joista verkkoalustan taustalla oleva tilasto-ohjelma ryhmitteli 549 vastaajaa kahteen ryhmään. Koetun mielen hyvinvoinnin osalta ryhmien välillä oli suuria eroja.

Ryhmässä A 86 % vastaajista koki olevansa vastaamisen aikana ylikuormittunut. Heillä kuormitusta aiheuttivat kiireisen työn lisäksi myös monet muut tekijät. Huoli taloudellisesta tilanteesta, perhe-elämä, vastuu ja huolenpito läheisistä aiheuttivat sen, että olo koettiin usein toivottomaksi. 64% vastaajista ei uskonut työskentelevänsä eläkeikään asti.

Ryhmässä B 52% koki kiirettä työssään. Heillä oli kuitenkin vähemmän muita elämää kuormittavia tekijöitä ja toisaalta enemmän mielen hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä elämässään. Arki oli hallinnassa, ympärillä läheisiä ja usko tulevaan oli vahva. Elämä koettiin mielekkääksi. Ryhmäläisistä 84% myös tiesi, miten omalla kohdalla haitallista stressiä pystyy ehkäisemään. Työstä pääsi irtautumaan hyvin vapaa-ajallaan.

Molemmissa ryhmissä koettiin, että alueeltamme puuttuu matalan kynnyksen apu uupumuksen hoitoon. Hyvien ihmissuhteiden merkitys korostui. Luonto koettiin erittäin tärkeäksi mielen hyvinvoinnin kannalta, se auttoi palautumaan arjen kiireistä ja rasituksesta.

Nuorten mielen hyvinvointia koskevaan kyselyyn vastasi 364 nuorta, joista verkkoalustan taustalla oleva tilasto-ohjelma ryhmitteli 337 vastaajaa kolmeen toisistaan selvästi eroavaan ryhmään.

Kyselyn perusteella valtaosalla nuorista (75 %) on elämässään luotettava aikuinen, jolle he voivat puhua itselleen tärkeistä asioista. Esiin nousi kuitenkin ryhmä nuoria, jolta luotettava aikuinen puuttuu. Nämä nuoret myös kertovat muita harvemmin huolistaan ystävilleen.

Hieman alle puolet kaikista vastaajista kertoi pystyvänsä puhumaan vanhempiensa kanssa lähes kaikista asioistaan, mutta vaihtelu ryhmien välillä oli suurta (8 % – 68 %). Myös luottamus ammattilaisten vaitioloon vaihtelee: ne nuoret, joilla ei ole luotettavaa aikuista elämässään myös luottavat vähiten siihen, että ammattilaiset eivät kerro asioita eteenpäin heidän tietämättään. He eivät myöskään uskalla kertoa mieltään painavista asioista, koska pelkäävät mitä siitä voisi seurata heille itselleen tai heidän perheelleen.

Vastaajien joukosta erottui myös ryhmä nuoria, jotka tuntevat lasten ja nuorten talon ja sen tarjoamat palvelut selvästi muita useammin. Heistä noin 2/3 on hakenut ja saanut apua ammattilaiselta mielen hyvinvoinnin haasteisiin. He kertovat huolistaan myös muita ryhmiä useammin ystävilleen, mutta heillä on elämässään myös luotettava aikuinen.

Yhden ryhmän muodostivat nuoret, joilla asiat vaikuttavat olevan hyvin. He pystyvät muita useammin puhumaan asioistaan vanhempiensa kanssa ja luottavat ammattilaisiin. He eivät myöskään tunne lasten ja nuorten talon palveluita, mikä voi kertoa siitä, ettei heillä ole ollut palveluille tarvetta.

Kaiken kaikkiaan kyselyn vastaajien mielestä koulussa tulisi puhua enemmän mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kertoa, keneen voi ottaa yhteyttä, jos haluaa jutella mieltä painavista asioista. Useat vastaajat olivat myös lisänneet itse kyselyyn tähän aiheeseen liittyviä väitteitä, kuten ”Kouluissa ei puhuta oikeasti siitä miltä masennus tai muut häiriöt voivat tuntua, mikä auttaisi ihmisiä tunnistamaan ongelmia ajoissa.”

Kyselyyn vastasi 225 kuntalaista ja heistä muodostui kolme tasavertaista ryhmää. Ryhmään A kuului 84 vastaajaa, jotka tarvitsivat eniten tukea ja tietoa ravitsemukseen liittyen. Ryhmässä B (74 vastaajaa) on jo saatu eniten ravitsemukseen liittyvää ohjausta, mutta tarvitaan vielä tukea ravitsemustottumisten muuttamiseen. Ryhmässä C (67 vastaajaa) ollaan terveystietoisia, eikä erityistä tiedon tai tuen tarvetta ole. Ryhmien A ja B vastaajat kokevat, että he voisivat hyötyä omatoimisesti suoritettavasta ravitsemukseen liittyvästä verkkovalmennuksesta. Yleisesti yksilömuotoisesta elintapaohjauksesta ollaan kiinnostuneempia kuin ryhmämuotoisesta.
Tarkemmin tuloksiin pääset tutustumaan tästä linkistä.

Ehkäisevän päihdetyön -kyselyyn vastanneista muodostui kaksi toisistaan selvästi eroavaa ryhmää; “päihdemyönteiset” ja “päihdekielteiset”. Päihdemyönteiseen ryhmään kuului ainoastaan 14 vastaajaa. He suhtautuivat myönteisemmin alaikäisen nuoren päihdekokeiluun kotona. Heidän mielestään oma asuinkunta ei ole liian päihdemyönteinen. He eivät myöskään kokeneet tarvitsevansa tukea päihteistä puheeksi ottamisesta läheistensä kanssa.

Suurin osa vastaajista oli ”päihdekielteisempiä”. Heidän mielestään ehkäisevän päihdetyön tekeminen kuuluu kaikille, ei ainoastaan ammattilaisille. Aikuisten tulisi omalla esimerkillään edistää nuorten päihteettömyyttä. Kouluissa tulisi kertoa nykyistä enemmän päihteiden haittavaikutuksista. Tarkasteltaessa vastauksia roolien näkökulmasta, voitiin erottaa vastuunkantajan, vastuunjakajan, tuen tarvitsijan ja havainnoitsijan roolit.

Tarkemmin tuloksiin pääset tutustumaan tästä linkistä

Polis on avoimeen lähdekoodiin perustuva uudenlainen digitaalinen kyselyalusta, joka mahdollistaa rakentavan mielipiteiden vaihdon valitun aihepiirin ympärillä. Polis-kyselyalustan kokeilu on osa Sitran rahoittamaa kaksivuotista Uudet vaikuttamisen tavat -hanketta.  Polis-kyselyssä osallistujat voivat ilmaista mitä mieltä he ovat aihealueesta esitetyistä väitteistä sekä lisätä kyselyyn itse muotoilemiaan väitteitä. Osallistujat äänestävät mitä mieltä he ovat näistä väitteistä. Oma panos annetaan nimettömästi.

Tilastollisen analyysin avulla Polis tuottaa reaaliaikaisesti tietoa siitä, mistä osallistujat ovat samanmielisiä ja missä löytyy eroavaisuuksia.

Keskustelua moderoivat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työntekijät. Moderoinnissa varmistetaan, ettei keskusteluun eksy sopimattomia väitteitä.

Keskustelun data säilytetään DigiFinlandin pilvipalvelussa (Paikassa Google Cloud Platform, Europe-North1 eli Haminan konesalissa). Henkilötietoja ei kerätä. IP-osoitteet säilytetään kyselyn ajan, jonka jälkeen nekin poistuvat järjestelmästä.

Polis-alustasta on kehitetty versio hyvinvointialueiden kokeiluja varten. Alustaa tullaan mahdollisesti kehittämään saavutettavaksi kokeiluvaiheiden jälkeen. Pahoittelemme kehitysvaiheesta johtuvaa tilannetta.

Polis-kyselyjen kautta kerätyt näkemykset ja kokemukset käsitellään:

• nuorisovaltuustossa
• vanhusneuvostossa
• vammaisneuvostossa
• Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmässä
• Osallisuus- ja demokratiajohtokunnassa

Lisäksi ne liitetään osaksi vuosittaista hyvinvointikertomusta, joka käsitellään kunnissa sekä hyvinvointialueen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on käynnissä Sitran rahoittama kaksivuotinen Asukasosallistuminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella -hanke. Haluamme vahvistaa asukkaiden osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisessa suunnittelussa kysymällä asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä keskeisistä teemoista.  Kokeilemme eri kohderyhmille soveltuvia uusia asukasosallistamisen menetelmiä kuten polis-keskustelualusta, nuorten digiraati ja robottipuhelut, osana hyvinvointikertomuksen vuosiraportin tavoitteiden toteutumisen arviointia. Hankkeen tuloksena syntyy asukasosallistumisen prosessi osana Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadintaa, jossa asukkaat osallistuvat vuosittain toiminnan arviointiin tulevan suunnittelun pohjaksi.

Hyvinvointialueiden kanssa tehtävien kokeilujen yhteistyökumppanina toimii Sitran lisäksi DigiFinland, joka vastaa Polis-alustan käytön teknisestä toteutuksesta. Tulevaisuudessa asukkaiden digitaalinen osallistuminen päätöksentekoon voi olla arkipäivää jokaisella hyvinvointialueella. Kokeilujen aikana kehitetyt mallit ja työkalut jaetaan kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön.