Usein kysyttyä hyvinvointialueesta

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin.

Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.

Hyvinvointialueet ovat siis itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen.

Aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu oli vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen oli 22 pelastuslaitoksella. Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelivat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteutunut. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tarvittiin vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti. Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirrettiin 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Nyt hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Uudistuksella tähdätään siis yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin palveluihin, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen etenkin perustasolla. Uudistus pyrkii myös hillitsemään kustannusten kasvua ja turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saannin.​

Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Kesällä 2021 voimaantulleen lain mukaan on otettu käyttöön termi hyvinvointialue. Tätä ennen vakiintuneena terminä käytettiin sote-uudistusta. Uudistus ei koske vain sote-palveluita, sillä hyvinvointialueelle siirtyvät myös pelastuspalvelut.

Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella 1.1.2023 alkaen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Sote-uudistuksessa tapahtui Suomen historian suurin liikkeenluovutus- ja henkilöstösiirtymäprosessi. 

Julkisten sote- ja pelastuspalveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Vuoden 2023 alusta lähtien sairaanhoitopiirit tai kunnat eivät ole enää vastanneet sote- ja pelastuspalveluista. Yli 5 000 työntekijän työnantaja vaihtui, mutta suurimmalla osalla työtehtävät, työpiste ja lähiesimies pysyivät samoina.

Palveluiden taso säilyi nykyisellään järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää myöhemmin palveluverkon kehittämisestä.

Eteläkarjalaisena kuulut Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen, johon kuuluu 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.

Rahoitus tulee pääosin valtiolta, mutta sen käytöstä päättää hyvinvointialueen aluevaltuusto.

Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tavoitteena on kehittää toimintaansa siten, että rahoitus riittää laadukkaiden palveluiden järjestämiseen. Laissa on kuitenkin mekanismeja, joilla hyvinvointialueiden rahoitus voidaan väliaikaisesti turvata esimerkiksi yllättävien kustannusnousujen tilanteessa. Hyvinvointialue voi myös joutua ministeriöiden arviointimenettelyyn, jos budjetti ei toistuvasti riitä turvaamaan laadukkaita palveluja asukkaille.

Hyvinvointialueen käynnistymistä valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin VATE esitti aluevaltuustolle, että aluevaltuusto

• perustaa hyvinvointialuejohtajan viran;
• käynnistää hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin;
• valtuuttaa aluehallituksen nimeämään virantäyttöprosessista vastaavan valmistelu- ja haastattelutyöryhmän;
• valtuuttaa aluehallituksen tekemään linjaukset muista virantäyttöön liittyvistä vaatimuksista ja valintaperusteista, huolehtimaan virantäyttöprosessin käynnistämisestä, hakuilmoituksen julkaisemisesta ja mahdollisista ulkopuolisten rekrytointiasiantuntijoiden käyttöä koskevista linjauksista ja toimeksiannosta viran täyttöä koskevan prosessin tukena; ja
• päättää vt. hyvinvointialuejohtajan nimeämisestä siihen saakka kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja hän ottaa tehtävän vastaan.

Asia oli aluevaltuustossa kokouksessa  24.3.2022, jonka jälkeen kokoontui aluehallitus, ja josta varsinaisesti prosessi sitten käytännössä käynnistyi. Hyvinvointialuejohtajaksi valittiin Sally Leskinen kesäkuussa 2022.

Ministeriöiden linjaama oikea englanninkielinen käännösmuoto Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta on Wellbeing services county of South Karelia.

Suosittelemme käyttämään aina mikäli vaan mahdollista Etelä-Karjalan hyvinvointialue -nimeä kokonaisuudessaan auki kirjoitettuna.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen virallinen nimi ja kirjoitusasu on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Lyhenne on Ekhva (taivutus: Ekhvan, Ekhvassa). Koska lyhenne on hankalasti lausuttava ja ei avaudu kuulijalle helposti, toivotaan lyhenteen sijasta käytettävän mahdollisimman paljon kokonaista virallista nimeä. Tekstissä ensimmäisen käyttökerran jälkeen virallisen nimen voi korvata hyvinvointialue-sanalla.

Lyhenne Ekhva näkyy myös sähköpostien loppuosassa ([email protected]) ja verkko-osoitteessamme  www.ekhva.fi.

Olemassa olevat ja nykyisin palvelevat Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen puhelinnumerot säilyivät samana vuoden 2023 alussa. Ja myös sähköiset ajanvarauspalvelut toimivat samalla tavalla jatkossakin.

Terveydenhuollon päivystyksellisissä asioissa soita aina numeroon 116 117. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Vuoden 2023 alussa lääkäriä, hoitoa tai sosiaalipäivystystä tarvitseva asiakas ei huomannut ainakaan heti eroa. Toimipaikat, palvelut, tehdyt ajanvaraukset ja henkilöstö säilyivät entisellään. Etelä-Karjalassa on kehitetty asiakaspalvelua määrätietoisesti, ja monet asiakkaisiin ja asiakaspalveluun vaikuttavat uudistukset ovat olleet jo käynnissä.

Palveluita kehitetään koko ajan osana hyvinvointialueen kehittämishankkeita.

Etelä-Karjalan hankekokonaisuudessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Hyvinvointialueuudistuksessa siirrettiin samalla toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.

Vuoden 2023 alussa ei tehty muutoksia lähipalveluihin. Hoitoa saa edelleen niistä toimipisteistä, joissa asukas on tottunut asioimaan. Samat tutut hoitohenkilöt auttavat ja palvelevat asukasta kuten ennenkin.

Tulevaisuudessa palveluita voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa ja yhdistää.

Kyllä voit. Uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan sinulla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta saat palvelun. Voit myös laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hakeudut. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa palvelusetelivaihtoehtoja yksityiselle palveluntuottajalle, voit valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.

Hyvinvointialueen hyvinvointi- ja terveysasemien toimipisteet ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä riippumatta kotiosoitteesta ja -kunnasta.

Sote-uudistus ohjasi hyvinvointialueita vahvistamaan  perustason palveluja ja painopistettä siirrettiin vahvasti ehkäisevään työhön. Tämä onnistuu lisäämällä matalan kynnyksen palveluja mm. elintapaohjausta ja vahvistamalla tiedolla johtamista, josta esimerkkinä mm. Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli.  Jatkossa on tärkeä tunnistaa myös järjestöjen tuki ammattilaisille ja hyödyntää järjestöjen tuottamia palveja mm. sote-keskuksissa. Ylipäänsä resursseja matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan ja sitä kautta perusterveydenhuollon vahvistamista. 

Hyvinvointialueen aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa​. Aluevaltuusto tekee siis päätökset palveluverkostosta.

Eksoten strategiana oli, että jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa on terveys- tai hyvinvointiasema, jossa on minimissään hoitajavastaanotto ja jonkin verran lääkäripalveluja. Hyvinvointialueen strategia on vielä keskeneräinen. Lääkäreitten saatavuus Etelä-Karjalaan on ollut vaikeaa vuosikymmenten ajan niin julkisille kuin yksityisille toimijoille. Tällä hetkellä se on erityisen hankalaa terveys- ja hyvinvointiasemille ja palkkaisimme ja ostaisimme lääkärityötä niihin enemmän, mutta ainoastaan etälääkäripalveluja on saatavissa ja ostettavissa nykyistä enemmän. Tilanteen arvioidaan kyllä paranevan lähivuosina, kun koko ajan nuoria lääkäreitä valmistuu lisää ja panostamme heidän hyvään koulutukseensa. Tehtäväsiirtoja hoitajille on tehty ja lääkkeenmääräämishoitajia koulutettu enemmän kuin muualla Suomessa. Heidän mahdollisuuksiaan toimia yhä tehokkaammin kartoitetaan parhaillaan.

Hyvinvointialueen suunnittelussa on huomioitu monituottajamalli. Sitä tehdään yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa esim. yhteisten tapaamisten ja työpajojen kautta. Voimassa olevat sopimukset siirtyivät sellaisenaan hyvinvointialueelle, ja hankintayksiköstä lähti tästä tietoa ja tarvittaessa joitakin kysymyksiä yritykselle. Sopimuskauden päättyessä normaalin käytännön tapaan palvelut voidaan kilpailuttaa tai hankkia palveluseteleillä. Myös palveluseteleihin liittyvät sopimukset  siirtyivät  hyvinvointialueelle. Yrityksiltä odotetaan myös yhteistä kehittämistä esim. lainsäädännön velvoitteiden saavuttamisessa (esim. Kanta-palvelut).

Hyvinvointialueella työskentelee hallinto-, toimisto- , huolto- ja tukipalvelutehtävissä n. 630 henkilöä. Loput henkilöstöstä on hoito- ja sosiaalihuollon henkilöstöä, tutkimusta ja hoitoa avustaa henkilöstöä sekä lääkäri- ja pelastushenkilöstöä. Ilmoitetussa henkilöstömäärässä on mukana myös sivutoiminen sopimuspalokuntahenkilöstö.

Henkilöstömäärässä ei ole huomioitu poissaoloja, vaan mukana on myös virka- ja työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa. 

Voit kääntyä kaikissa asioissa oman lähiesihenkilösi tai lähijohtajasi puoleen.
Järjestämme henkilöstölle kyselytunteja kuukausittain Teams-kokousten kautta. Voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä hyvinvointialueesta ja muutoksesta. Lisäksi saat tietoa Intran kautta.

Voit tutustua hyvinvointialueeseemme osoitteessa ekhva.fi. Sivuille on kerätty paljon tietoa ja siellä julkaistaan ajankohtaisia tiedotteita. Voit myös tilata Etelä-Karjalan hyvinvointialueen uutiskirjeen, joka julkaistaan jatkossa parin kuukauden välein.

Hyvinvointialueemme yhtenäinen visuaalinen ilme valmistuu kevään aikana. Hyvinvointialueen strategia valmistuu piakkoin, ja sen valmistuttua päästään syventämään brändityötä.

Voit tutustua hyvinvointialueeseemme verkkosivuillamme ekhva.fi. Sivuille on kerätty paljon tietoa ja siellä julkaistaan ajankohtaiset tiedotteet. Voit myös tilata Etelä-Karjalan hyvinvointialueen uutiskirjeen, joka julkaistaan parin kuukauden välein. Osallistu myös joka kuukauden toisena maanantaina verkkotilaisuutena järjestettäviin väestöinfoihin, joissa jokainen osallistuja voi kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiään. Väestöinfot voi katsoa myös tilaisuuden jälkeen tallenteena.

​Jos määräaikainen työsuhde loppui vuoden 2022 lopussa, ei työsuhde siirtynyt liikkeenluovutuksen kautta hyvinvointialueelle. Jos määräaikainen työsuhde oli tehty jatkumaan vuodenvaihteen yli, tällainen työntekijä siirtyi liikkeenluovutuksen mukana hyvinvointialueelle.

Työntekijät siirtyivät Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Työntekijöillä siis säilyivät voimassa olevat työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kenenkään palkka ei pienentynyt.

Tehtäväkohtainen palkka ja muut palkanosat säilyivät ennallaan. Palvelussuhde jatkui keskeytymättömänä eli esimerkiksi vuosilomat ja työkokemuslisät pysyivät muuttumattomina.

1.1.2023 alkaen noudatetaan hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikkaa, työsuhde-etuja ja palkkausta. Palkkarakenne voi muuttua myöhemmin hyvinvointialueella sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaiseksi, mutta lähtökohtaisesti kenenkään palkka ei laske.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on maakuntamme suurin työnantaja. Hyvinvointialueella työskentelee noin 6 000 eri alojen ammattilaista vuoden 2023 alusta. Tässä määrässä on mukana myös sopimuspalokuntahenkilöstö.

Henkilöstön yhteystiedot löytyvät intranetistä. Verkkosivuilta löytyvät hallinnon ja johdon yhteystiedot sekä palvelujen palvelupisteiden puhelinnumerot ja muut yhteystiedot. Puhelinnumerot ja toimipaikat säilyivät muutoksessa ennallaan.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sähköpostiosoitteet ovat @ekhva.fi -loppuisia. Vanhat osoitteet (kuten @eksote.fi) ottavat vastaan postia myös vuodenvaihteen jälkeen.

Hyvinvointialueen työsuhde-etuna on työsuhdepyörä. Henkilöstö voi lukea lisää edusta intrasta.

Hyvinvointialueen työterveyspalvelut säilyivät uuden organisaation toiminnan käynnistyessä nykyisen kaltaisena. Hyvinvointialue tekee päätöksen työterveyspalvelujen järjestämismallista ja mahdollisessa ulkoistetussa palvelumallissa uuden sopimuskauden kilpailutuksesta vuoden 2023 aikana.

Tähän kysymykseen ei ole yleispätevää vastausta, koska tällaisia tilanteita, joissa työntekijä on ollut virkasuhteessa sekä Eksotella että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, on kaiketi hyvin erilaisia, ja näitä on tarkasteltu valmisteluaikana. Yleisesti on kuitenkin niin, että samalla työnantajalla (tässä hyvinvointialue) voi olla vain yksi palvelussuhde maks. 100 % (esim. kahdesta eri rinnakkaisesta tehtävästä koostuen). Lomakertymät ja ylityölaskennat tulevat sen mukaisesti. Ja myös vuorokausi- ja viikkolevot on toteuduttava työaikalain mukaisesti.

Hyvinvointialueella ei työnantajana voi olla yksi henkilö suuremmalla %-osuudella töissä kuin maksimissaan 100 %:n työajalla, eli sikäli kun eri osa-aikaisuudet nykymallissa johtaisivat työajan nousemista yli 100 %:ksi, tällaisia päällekkäisiä työsopimuksia ei samalla henkilöllä voi yhden työnantajan kanssa olla. Näin ollen lomat, viikkolepoajat ym. määräytyvät enintään yhden täysiaikaisen tehtävän mukaisesti. Asiaan liittyvät yksityiskohtaiset ratkaisut odottavat valtakunnan tason ohjeistusta.

Eksotella on ollut voimassa TES:ssä määriteltyä hälytysrahaa koskeva paikallinen sopimus, jossa ns. hälytysrahan määräksi on sovittu 55 euroa (TES:iin perustuvan 7,61 euroa sijaan). Edellä kuvattu hälytysraha on käytännössä töihin kutsurahan tyyppinen korvaus ja siten eri asia kuin pelastuslaitoksen onnettomuustilanteita koskeva hälytysraha (ns. 112-hälytysraha). Uudet, ns. töihin kutsurahaa (TES:n hälytysrahaa) koskevat paikallisen sopimuksen neuvottelut on käynnistetty työnantajan ja työntekijäjärjestöjen kesken tavoitteena saada aikaan hyvinvointialueelle sopimuskokonaisuus kahtena eri paikallisena sopimuksena, jossa eri TES-sopimuksen piirissä olevat ammattiryhmien erityispiirteet ja tarpeet on otettu kokonaisuutena huomioon. Tarkoitus olisi aluksi sopia määräaikaisista sopimuksista kokemuksien kartuttamiseksi mm. siitä, millaisia vaikutuksia täällä toimintamallilla on hyvinvointialueella. Kokeilujakso on tarpeen muun muassa siksi, että hyvinvointialueen käynnistyessä tulee merkittäviä henkilöstön käyttöön vaikuttavia muutoksia esimerkiksi ensihoidon ja pelastuslaitoksen henkilöstöä koskevan poikkeustyöaikalupaan AVI:n määrittelemän poikkeamaehdon vuoksi.

Nyt voimassa oleva Eksoten hälytysrahaa koskeva paikallinen sopimus on irtisanottu, ja se päättyy helmikuun 2023 lopussa. Siihen saakka kyseinen sopimus siirtyy hyvinvointialueen paikalliseksi sopimukseksi, ja sen mukaiset korvaukset koskevat koko hyvinvointialueen henkilöstöä sopimuksen voimassaoloajan.

Tämä Eksotella käytössä ollut palkkojen maksukäytäntö ja sopimus Meitan kanssa jatkuu myös hyvinvointialueella.

Pelastustoimen järjestäminen siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvattiin uudistuksessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Lisäksi uudistuksessa vahvistettiin pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti.

Hyvinvointialueiden perustaminen ei suoranaisesti vaikuta pelastustoimen palveluihin. Etelä-Karjalan pelastuslaitos jatkaa toimintaansa rinnakkaisena toimialana sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle; muutos ei vaikuta vapaaehtoisten palokuntien toimintaan, ja ne ovat jatkossakin tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää. Hätäkeskustoimintaan ei ole tulossa muutoksia, hätäkeskuslaitos jatkaa edelleen valtion virastona.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valittiin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.

Väestötietojärjestelmässä 31.8.2021 olleiden asukasmäärätietojen mukaan valittavien aluevaltuutettujen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa kullakin hyvinvointialueella olivat seuraavat:

• 59 valtuutettua (11 hyvinvointialuetta): Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
• 69 valtuutettua (6 hyvinvointialuetta): Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. 
• 79 valtuutettua (4 hyvinvointialuetta): Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.

Etelä-Karjalassa valittiin siis ensimmäisissä aluevaaleissa 59 aluevaltuutettua.

Hyvinvointialueen asukkaalla sekä hyvinvointialueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. Aloite toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Aloitetta käsiteltäessä hyvinvointialueen on varattava aloitteen tekijöiden edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Palvelun käyttäjällä on lisäksi oikeus tehdä aloitteita kyseistä hyvinvointialueen palvelua koskevassa asiassa.

Aluevaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Oikeusministeriö ja Oikeusrekisterikeskus valmistelevat uutta verkkopalvelua, jossa on mahdollista tehdä aloitteita hyvinvointialueille kuuluvissa tehtävissä ja palveluissa. Uusi verkkopalvelu otetaan käyttöön vuonna 2023.

Aluevaltuutetut ovat tärkeässä roolissa. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Päätöksiä tehdään koko maakunnan alue ja asukkaiden tarve huomioiden.

Aluevaltuusto päättää muun muassa seuraavista asioista

• hyvinvointialuestrategiasta
• hyvinvointialueen hallintosäännöstä
• hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
• omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
• liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
• varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista
• sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
• palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista
• takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
• jäsenten valitsemisesta toimielimiin
• taloudellisten etuuksien perusteista
• hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta
• tilivelvollisten nimeämisestä
• hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
• muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokoustanut sekä hyvinvointialueen omissa tiloissa että myös Lappeenrannan valtuustosalissa. Kokoukset striimataan verkkoon ja voit seurata niitä Youtube-kanavalta. Kokoukset myös tekstitetään kahden viikon aikana kokouspäivästä.

Vastaukset ylläoleviin kysymyksiin löytyvät Sote-uudistuksen nettisivuilta: https://soteuudistus.fi/usein-kysyttya-vaalikelpoisuudesta-toimielimiin

Aluevaalien tulokset löytyvät vaalit.fistä löytyviltä vaalien tulos- ja tietopalvelun sivuilta. Valitut aluevaltuutetut löytyvät oman linkinsä takaa ja varavaltuutetut Ladattavat tiedostot -linkin takaa.

Tammikuun aluevaalien tuloksista voit lukea myös Etelä-Karjalan aluevaalilautakunnan vaalitulosten tiedotteesta.

Aluevaaleissa valitaan valtuusto hyvinvointialueille. Valtuusto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella. Hyvinvointialuiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla Suomessa. 

Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen. Edustajasi päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta. Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto. 

Hyvinvointialueen palvelut liittyvät ensiparkaisusta elämämme viimeisiin vaiheisiin.  Hyvinvointialueen tehtäviä ovat

• perusterveydenhuolto 
• erikoissairaanhoito 
• sosiaalihuolto 
• lasten, nuorten ja perheiden palvelut 
• työikäisten palvelut 
• ikääntyneiden palvelut 
• mielenterveys- ja päihdepalvelut 
• vammaispalvelut 
• oppilas- ja opiskelijahuolto 
• hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 
• pelastustoimi 

Äänestämällä aluevaaleissa päätät samalla kuka päättää terveydenhoidostasi. ​Sinä päätät, kuka oman hyvinvointialueesi aluevaltuustossa on. Aluevaltuusto puolestaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 eteenpäin.

Seuraava aluevaalien vaalipäivä on  13.4.2025 ja ne järjestetään kuntavaalien yhteydessä.

Aluevaalien vaalipiirinä on aina hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Eteläkarjalaisena voit äänestää siis ihan kaikista Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaaliehdokkaista sitä henkilöä, joka sinusta parhaiten pystyy päättämään hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttämään hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa. ​​

Oikeusministeriö ylläpitää vaalit.fi-verkkopalvelua, josta näet kaikki vaaleihin liittyvät viralliset asiat. Voit etsiä sieltä myös oman kuntasi ennakkoäänestyspaikat.

​Kaikki aluevaltuuston valtuutetut valitaan aluevaaleissa. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa aluevaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin 20 % vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 % jaettavina olevista paikoista. Aluevaltuuston paikkajako riippuu siis täysin vaalien äänestystuloksesta. Kunnilla ei ole aluevaltuustossa kiintiöpaikkoja.​​ Aluevaltuuston valtuutetut edustavat koko Etelä-Karjalaa. 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella järjestöt ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita, jotka vahvistavat alueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä, täydentävät julkisia palveluita ja ovat osana palvelukokonaisuutta. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvinvointialueelle tärkeää asukkaiden kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioimiseksi palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Etelä-Karjalan aluevaltuusto hyväksyi 14.12.2022 hyvinvointialueen strategian. Strategian kärjet ovat henkilöstöön panostaminen, palveluiden porrastus ja prosessit ja sujuvuus. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa on paljon yhteistyötä tehtävissä järjestöjen kanssa. Myös palveluprosessien kehittämisessä järjestöjen kanssa halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Nämä asiat konkretisoituvat, kun alamme työstämään Soten palvelustrategiaa vahvasti esteenpäin heti vuoden 2023 alussa ja tähän työhön myös järjestöt halutaan mukaan.

Järjestöjen kanssa halutaan tiivistää yhteistyötä niin, että vuoropuhelu on säännöllistä ja voidaan yhdessä hyödyntää toisiamme sen hahmottamisessa, miten ihmiset alueellamme voivat ja tarvitsevat. Toiveenamme on, että järjestöt myös itse kertovat aktiivisesti, miten haluavat olla mukana ja miten yhteistyötä voidaan parantaa.

Järjestöyhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta voi lukea lisää https://www.ekhva.fi/eksote/tietoa-meista/yhteistyo-ja-hankinnat/jarjestoyhteistyo/

Hyvinvointialue voi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelujen hankkiminen olisi tarpeen lakisääteisten yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Jo aiemmin tehtyä yhteistyötä jatketaan hyvinvoinvointialueella.

Kunnat ja hyvinvointialue tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi kaikkien eteläkarjalaisten; lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden; hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin myös kuntien tehtävä, vaikka osa vastuusta siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnat järjestävät jatkossakin esimerkiksi päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.